Nyt pitää toivoa runsaita syyssateita

Energian hintojen roima kallistuminen leikkaa ensi vuonna suomalaisten muuta kulutusta. Tämä on ollut yleisesti tiedossa viimeistään siitä lähtien, kun Mari Kiviniemen hallitus ryhtyi harjoittamaan vihreää veropolitiikkaa loppukesän budjettiriihessään ja päätti nostaa reilusti energiaverotusta.

Prosentin, parin korotukset bruttopalkkoihin eivät korvaa mitenkään niitä satojen eurojen nettomenetyksiä, joita kasvavat sähkö- ja polttoainelaskut tuovat myötään kuluttajille. Laskua voi tietenkin yrittää pienentää tinkimällä kulutuksesta, mutta monessakin taloudessa se on käytännössä varsin vaikeata. Asunnot on pidettävä lämpiminä ja työmatkat ajettava kuten ennenkin.

Veronkorotusten jälkeen sähkö alkaa olla yhtä verotettua kuin autojen polttoaineet jo tätä ennen. Esimerkiksi sähköllä asuntoaan lämmittävän laskuun sisältyvästä siirtokorvauksesta on veron osuus ensi vuonna jo 47 prosenttia eli kohta puolet.

Verojen kiristäminen ei tunnu koskaan mukavalta niiden maksajista. Erityisesti sähköveron korotus tulee kuitenkin nyt tavallisten kansalaisten kannalta harvinaisen huonoon aikaan. Sähkön hinnan näet ennakoidaan nousevan ensi talvena rutkasti myös puhtaasti tuotannollisista syistä.

Sähköntuotannossa ja -jakelussa Suomi, Ruotsi ja Norja ovat yhtä suurta perhettä. Länsinaapureiden kuulumiset heijastuvat välittömästi myös Suomeen, ja nyt naapureista ei kuulu oikein hyvää.

Ruotsin ydinvoimaloilla on ollut ongelmia jo pitkään, eivätkä ne näytä loppuvan vieläkään. Hufvudstadsbladetin uutisen mukaan peräti viidessä ydinvoimalassa tehdään kunnostustöitä, ja näin voimaloitten tehosta on käytössä vain reilusti alle puolet eli 40 prosenttia.

Ydinsähkö on toiseksi halvinta sähköä, vesivoima halvinta. Vesivoimaloilla maksetaan nyt kallista hintaa menneen kesän pitkistä ja kuivista hellejaksoista. Vedenpinnat ovat alhaalla ja vesivarastot vähissä eivät vain Saimaan järvialueella, vaan koko Pohjolassa.

Mitä vähemmän on käytössä halpaa vesivoimaa, sitä enemmän joudutaan tuottamaan sähköä kalliimmilla vaihtoehdoilla. Jos ydinvoiman osuutta ei ole mahdollista lisätä teknisistä syistä, on pakko turvautua kivihiileen, maakaasuun tai polttoöljyihin, ja ne maksavat. Kivihiili on ollut toistaiseksi edullista, mutta yleismaailmallinen noususuhdanne on alkanut korottaa myös sen hintaa.

Syyssateet ja räntä eivät tunnu kenestäkään mukavilta, kun ne piiskaavat ihmisen kasvoja. Jos sähkölaskun halutaan kuitenkin pysyvän ensi talvena edes joissain säällisissä rajoissa, koko kansakunnan on toivottava nyt yksissä tuumin poikkeuksellisen runsaita sateita ennen jäitten tuloa Pohjolan järvien ja tekoaltaitten täytteeksi. Jo nyt, lokakuussa, sähkön hinta on näet samalla tasolla kuin viime talven pakkasilla.

Jos sateet jäävät tulematta, jää vielä yksi toivon kipene: lumeton ja leuto talvi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Meillä on rautamamma, joka ei ehkä välitäkään lastensa kärsimyksestä

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.