Obama on luonut toivon paremmasta

Vuoden 2009 Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen Yhdysvaltain presidentille Barack Obamalle tuli maailmalle täytenä yllätyksenä.

Vasta yhdeksän kuukautta virassaan toimineen suurvaltajohtajan palkitseminen herätti odotetusti myös ihmetystä ja jopa suoranaista arvostelua. Palkintokomitean uusi puheenjohtaja, työväenpuoluetta edustava Norjan entinen pääministeri Thorbjörn Jagland oli kuitenkin sitä mieltä, että valinnassa toteutui Alfred Nobelin tahto: palkittiin henkilö, joka on viime vuosina tehnyt eniten työtä maailmanrauhan hyväksi.

Jo presidentinvaalitaistelun aikana Barack Obama valoi kansalaistensa mieliin toivoa paremmasta maailmasta. Norjalaisten rauhanpalkinnon myöntäjien mielestä hän on lähtenyt myös ripeästi toteuttamaan unelmiaan. Palkintokomitean mukaan harva henkilö on herättänyt maailman huomiota Obaman tavoin ja "sytyttänyt maailman kansojen keskuudessa toivon paremmasta tulevaisuudesta".

Palkintoperusteiden Obama on luonut aivan uuden ilmapiirin kansainväliseen politiikkaan. Yhdistyneitten kansakuntien asema on vahvistunut hänen presidenttikaudellaan ja diplomatiassa on palattu neuvottelujen tielle. Obamalla on myös selkeä tavoite aseistariisuntaan ja atomiaseista luopumiseen. Näiltä osin Norjan Nobel-komitean perustelut Barack Obaman palkitsemiselle voidaan tulkita suorasanaisena arvosteluna hänen edeltäjäänsä, presidentti George W. Bushin ja hänen harjoittamaansa kansainvälistä politiikkaa kohtaan.

Barack Obama on kiistatta sotaa käyvän maan presidentti, tässä hänen palkitsemisensa arvostelijat ovat tietysti oikeassa. Irakista Yhdysvallat on aloittanut kyllä vetäytymisen, mutta samanaikaisesti joukkoja lisätään kaiken aikaa naapurimaassa Afganistanissa. Viimeisten tietojen mukaan Afganistaniin tarvittaisiin ainakin 40 000 sotilasta lisää, jotta maa saataisiin rauhoittumaan ja Nato-johtoiset joukot palaamaan kunnialla kotiin.

Nobelin rauhanpalkinnon yli satavuotisessa historiassa Barack Obama ei ole kuitenkaan ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään sotaa käyvä palkittu. Yksi esimerkki on 1970-luvulta: Yhdysvallat oli tuolloin vielä lujasti Vietnamin sodan ryvettämä, kun sen ulkoministeri Henry Kissinger palkittiin rauhan-Nobelilla.

Palkinnon saajana Obamaa on ehditty vertaamaan Norjassa kahteen eurooppalaiseen palkittuun: Länsi-Saksan entiseen liittokansleri Willy Brandtiin ja Neuvostoliiton entiseen presidenttiin Mihail Gorbatshoviin. Brandtin rohkea idänpolitiikka liennytti 1970-luvulla kylmän sodan maailmaa. Gorbatshovia, jota hänen kotimaansa ei tänään juuri arvosta, ihmiskunnan on kiittäminen maailman jakaneen rautaesiripun poistamisesta.

Jos ihminen haluaa saada rauhan-Nobelin, niin tilastollisesti hänen on viisainta pyrkiä ensin USA:n presidentiksi tai varapresidentiksi. Barack Obama on seitsemään viime vuoteen kolmas palkittu Valkoisesta talosta. Vuonna 2002 palkinto meni Jimmy Carterille ja 2007 Al Gorelle. Viime vuonna palkittu presidentti Martti Ahtisaari on vuosi vuodelta yhä komeammassa seurassa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmastopolitiikka voi muuttua pakon edessä

Ja nyt jotain aivan muuta

Läheisten vihollisten sietämisestä

Kriisistä kestävyyskoe demokratioille

Hyvä aika lopettaa tupakointi

Koronarajoituksia monella tyylillä – covidiootti ei kielloista piittaa

Kalenteri tyhjenee kesätapahtumista

Koronakriisin sankareiden joukkoon pitää lisätä Yle

Vanhat turvauhat ovat katveessakin olemassa

Entä jos etäpalaverin keskelle ilmestyy appelsiinimehuhärdelli?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.