Oikeusasiamies asetti Katera-kohua mittasuhteisiin

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi keskiviikkona lopulta varsin odotetun päätöksen, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ollut esteellinen hallituksen päättäessä kaivosyhtiö Terrafamen lisärahoituksesta. Aiemmin oikeusoppineet ovat kiinnittäneet huomioita Sipilän asiassa antaman selvityksen ristiriitaisuuksiin ja pääministerin ilmeiseen taitamattomuuteen esteellisyytensä arvoinnissa (Yle 3.1.).

Terrafamen pääomittamisella ja Sipilän sukulaisten omistaman Katera Steelin saamalla urakkasopimuksella ei ole kuitenkaan missään vaiheessa osoitettu keskinäistä yhteyttä. Tämä on moneen suuntaan rönsyilleen kohun varsinainen ydin, jonka nojalla Jääskeläinen on päätynyt ratkaisuunsa.

Oikeusasiamiehen mukaan Katera Steeliltä olisi tilattu malminkuljetin myös siinä tapauksessa, että kaivoksen toiminta olisi päätetty ajaa alas. Toisesta suunnasta katsottuna valtio oli ennen viimeistä pääomitusta sijoittanut jo noin 500 miljoonaa euroa Talvivaaran Sotkamon kaivokseen. Tämän päälle talouspoliittinen ministerivaliokunta myönsi syksyllä 100 miljoonaa lisäpääomitukseen.

Aiemmat panostukset Talvivaaraan ja odotukset nikkelin maailmanmarkkinahinnan noususta olivat riittävä syy jatkoaikaan, jossa on luonnollisesti omat riskinsä. Joka tapauksessa suhteellisuudentaju sanoo, ettei tämän mittaluokan päätöksiä tehdä puolen miljoonan euron malminkuljettimen perusteella. Sinänsä on hyvä, että oikeusasiamies on arvioinut Sipilän esteellisyyden. Kysymys poliitikkojen jääviydestä on periaatteellisella tasolla mitä vakavin.

Katera-kohun sivujuonteena syntyi marraskuun lopussa kohu siitä, oliko pääministeri vaikuttanut Ylen uutisointiin asiassa. Sipilä toimi epäilemättä harkitsemattomasti tuohtuessaan Ylelle jatkouutisesta Kansan Uutisten Katera-urakkaa koskevaan juttuun. Näyttöä ei ole kuitenkaan siitä, että Yle olisi taipunut painostukseen tai jättänyt jotain uutisoimatta. Jääskeläisen päätös perusteluineen asettaa myös Yle-kohua mittasuhteisiin.

Myös mediassa on syytä pohtia itsekriittisesti, onko pääministerin esteellisyyttä tai esteettömyyttä arvioitu johdonmukaisen tasapuolisesti. Oikeusvaltio­periaatteen mukaan ihminen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Toisaalta tiedotusvälineillä on erityinen velvollisuus seurata politiikkojen sidonnaisuuksia päätöksenteon kohteisiin.

Paljolta porulta olisi vältytty, jos Sipilä esikuntineen olisi ennalta ymmärtänyt kertoa kytköksistä ja siten purkaa julkisuusmiinoja. Näin olisi pitänyt menetellä myös Sipilän lasten osittain omistaman biokemian yrityksen Chempoliksen rahoituksen käsittelyn yhteydessä.

Sipilän toiminnan toistuva avoimuuden puute on voitu pitkään selittää hänen yritystaustallaan. Jatkuvia Kateroita tai Chempoliksia Sipilän tai hallituksen maine ei kuitenkaan kestä, oli esteellisyyttä tiukasti ottaen tai ei. Vaikka pääministeri olisi sisimmässään vilpitön ja nuhteeton, asiat politiikassa ovat aina ainakin osittain sitä, miltä ne näyttävät.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Virheeni tekevät minusta minut – "10 000 tapaa, jotka eivät toimi"

Kuopion keskustan ilme kirkastuu nopeasti

Lääkäreillä pitää olla velvoitteet julkiselle puolelle

Videot ovat tulleet jäädäkseen

Lobbarirekisteri lisää median vastuuta

Koleus kurittaa liiketoimia ja siihen on sopeuduttava

Kolmikannan tehoja mitataan nyt numeroilla

Mylläri Menocchion maailmankuva

Keskustan tilanne on vakava

Taloustaidosta ei ole omaksi oppiaineeksi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.