Oikeusvaltion puolustaja

Kestävän ja demokraattisen valtiorakenteen luominen on polttavan ajankohtainen ja vaikea tehtävä. Diktatuurivaltioiden luhistuminen Pohjois-Afrikassa on kaamea näytelmä. Protestien tuloksena on verenvuodatusta ja kaaosta, ja useimmiten uusi sotilasdiktatuuri.

Suomalainen sotalaiva partioi merirosvojahdissa Somalian rannikolla. Sotilaamme ovat vuosikausia yrittäneet luoda toimivaa yhteiskuntaa Afganistanissa. Tunnetuin suomalainen, Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari rakentaa omalla sovittelijan työllään oikeusvaltiota eri puolilla maailmaa.

Nation building, kansakunnan rakentaminen, ja oikeusvaltio ovat kansainvälisen yhteistyön vaikein haaste. Tehtävä avaa myös kiinnostavan näkökulman oman kansakuntamme syntyvaiheisiin.

Miten on selitettävissä, että Suomessa yli sata vuotta sitten, 1900-luvun alussa muotoutuneet oikeusvaltion ja kansanvallan instituutiot ovat kestäneet kaksi maailmansotaa, kaksi kapinaa, kylmän sodan, talouspulat ja integraatiot?

150 vuotta sitten syntyneen Pehr Evind Svinhufvudin elämäntyön kautta on mahdollista valaista Suomen ihmettä.

Kansanvalta näkyi siinä, että hänet valittiin kerta toisensa jälkeen yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitun eduskunnan ensimmäiseksi puhemieheksi. Hän oli Suomen itsenäisyysjulistuksen antaneen hallituksen pääministeri. Hänet valittiin itsenäisen Suomen ensimmäiseksi omaksi valtionpäämieheksi.

Oikeusvaltion puolustajista Svinhufvud nousee korkeimmalle sijalle siksi, että hän joutui kukistamaan kaksi kapinaa laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan.

Rohkea loikka Venäjän tappiot sodassa Japania vastaan ja sisäinen kuohunta avasivat Suomessa mahdollisuuden radikaaliin eduskuntauudistukseen. Taustalla oli halu saada kansa yhtenäisenä puolustamaan laillisia oikeuksia. Vielä nykyisinkin toimiva puoluelaitos syntyi. Kansan yhtenäisyyttä vahvistivat osuustoiminta- ja työväenliike, kansa ajoi rauhanomaisesti naisasiaa ja raittiutta.

Mutta Venäjän paine palasi pian, tsaarin yksinvaltius tyrehdytti lainsäädäntötyön, uudistusmieliset turhautuivat. Laillisuuden näkyvin puolustaja sortokautena oli Svinhufvud, joka sitten erotettiin tuomarinviroistaan ja karkotettiin Siperiaan.

Ensimmäinen maailmansota teki Suomesta venäläisen sotilasleirin. Ennen tuntematon inflaatio ja sotatarviketilaukset mursivat rehellisen talouden kestävää perustaa ja loivat keinottelua.

Mutta maailmansota romahdutti itsevaltaiset suurvallat: Venäjä, Itävalta-Unkari, Saksa, Ottomaanien valtakunta. Yht'äkkiä vuosina 1917-1918 pienille kansakunnille aukesi tie itsenäisyyteen.

Svinhufvud palasi Siperiasta ylimmäksi lainvalvojaksi, prokuraattoriksi eli oikeuskansleriksi keväällä 1917. Poliitikkona Svinhufvud oli se, joka päättäväisimmin tarttui avautuneeseen mahdollisuuteen. Hänen ohjelmansa oli yksinkertainen: Suomen on päästävä irti Venäjästä, tavalla tai toisella, muuten maa tuhoutuu.

Mutta vielä kuukausi eduskunnan hyväksymän itsenäisyysjulistuksen jälkeen, tammikuussa 1918 Suomessa oli noin 75 000 venäläistä sotilasta. Ne oli karkotettava. Katastrofi syntyi, kun Venäjän tukemat punakaartit kaappasivat vallan ja miehittivät Etelä-Suomen. Svinhufvudin hallitus joutui kukistamaan kapinan, jonka hinnaksi muodostui yli 35 000 menetettyä ihmishenkeä.

Reaalipoliitikko Kapinan syynä voi pitää sosialistien pettymystä eduskuntaan. Kapina horjutti puolestaan porvareiden uskoa kansanvaltaan. Sisällissodassa ulkomaat pääsivät sekaantumaan Suomen asioihin: venäläiset tukivat punaisia ja saksalaiset laillista hallitusta, vapauttaen muun muassa pääkaupunki Helsingin.

Svinhufvud oli ollut vankan tasavaltalainen. Hän oli luottanut lain kunnioittamisen moraaliseen voimaan. Nyt hänestä tuli reaalipoliitikko. Miehestä, joka oli uskonut eduskunnan kaikkivaltaan ja joka oli vastustanut tsaarin yksinvaltaa, tuli Suomen ensimmäinen oma valtionpäämies toukokuussa 1918.

Svinhufvudin mielestä Suomen itsenäisyys tarvitsi turvakseen Saksan asemahdin Venäjää vastaan. Se oli saatavissa vain valitsemalla saksalainen prinssi Suomen kuninkaaksi.

Kyse ei ollut monarkian ihailusta, vaan reaalipolitiikasta. Monarkia oli tuolloin yleisin valtiomuoto, ja monarkioita ovat vielä tänäkin päivänä monet demokratian mallimaat kuten Ruotsi ja Englanti.

Mutta syksyllä Saksa romahti ja hävisi maailmansodan. Svinhufvud erosi ja tilalle valtionhoitajaksi valittiin voittajavaltioihin suhteet omannut vapaussodan ylipäällikkö kenraali C. G. Mannerheim.

Kansanvalta kesti Sisäisen repeämän jälkeen tärkein demokratian vakiinnuttaja ja kansan yhdistäjä oli kunnallinen demokratia. Jo vuosi kapinan jälkeen monessa kunnassa sosialistit olivat vallan kahvassa, mutta tällä kertaa demokraatteina.

Kommunistien solutusta vastaan 1920-luvun lopussa noussut kansaliike väheksyi eduskuntaa ja lähti laittomuuksien tielle. Ensin pääministeriksi ja sitten presidentiksi valittu Svinhufvud joutui kukistamaan myös oikeistokapinan, kun Mäntsälään kokoontuneet suojeluskuntalaiset yrittävät horjuttaa oikeusvaltiota keväällä 1932.

Suomi, toisin kuin lähes kaikki muut samaan aikaan itsenäistyneet maat, säilyi demokratiana Svinhufvudin tinkimättömän laillisuuskannan ansiosta. Suomi oli toisen kerran kuilun partaalla, ja tälläkin kertaa oikeusvaltion pelasti sama mies - Ukko-Pekka Svinhufvud.

Martti Häikiö on professori ja historiantutkija. Museoviraston ylläpitämä P. E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi on Luumäellä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Kaunis tragedia

Unelma, joka ei toteudu

Hoitojonoja puretaansoten ohituskaistalla

Jalkapallon EM-kisahuuma yltyy kotikatsomossa

Maakunnat toimivat tehokkaasti

Käy Auschwitzissa, niin voidaan puhua vihapuheen kriminalisoinnista

EU-jäsenyyden edut päihittävät edelleen haitat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.