Oli jo aikakin merkinnöille lihan alkuperästä

Ruuan alkuperämerkintöjä koskeva löperö lainsäädäntö kiristyy vihdoin, kun viimeistään syyskuusta alkaen kuluttajapakkauksissa on kerrottava lihan ja maidon alkuperämaa. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) allekirjoitti keskiviikkona asetuksen, joka auttaa kuluttajia valitsemaan halutessaan kotimaisia tuotteita.

Asetuksessa suhtaudutaan ulkomaisia raaka-aineita käyttäviin yrityksiin hyvin suopeasti, sillä siirtymäaikana ne saavat käyttää vanhat pakkaukset loppuun. Tuontilihaa tai -maitoa hyödyntävät jalostusyritykset tietävät, ettei ulkomaisuus ole myyntivaltti. Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikön Marika Säynevirran mukaan ne ovat vastustaneet merkintäpakkoa (Yle 6.4.). Vastustus ei ole ollut eettisesti kestävää eikä tiedon pimittäminen ole tätä päivää. Tiilikaisen johdolla tehty ratkaisu on kuluttajan oikeuksien ja kotimaisen maatalouden kannalta ainoa oikea.

Hyvän uutisen tulo pian Brasilian lihaskandaalin jälkeen on sattumaa, joka vahvistaa, että ministeriössä on oltu ajan tasalla. Vaikka ulkomaisia raaka-aineita saa ja joissakin tuotteissa täytyy käyttää, lisää merkintäpakko myös yleistä tietoisuutta alkuperän tärkeydestä.

Jatkossakin valistunut kuluttaja tunnistaa sataprosenttisesti suomalaiset liha- ja maitotuotteet nopeasti Hyvää Suomesta -merkistä. Muissa elintarvikkeissa merkkiin riittää 75 prosentin kotimaisuusaste. Uudistuksen jälkeenkin joutsenmerkki poistaa velvoitteen muusta alkuperämerkinnästä. Vapaaehtoisen merkin virallisesta asemasta seuraa, että väärinkäytöksiin on sovellettava nollatoleranssia. Huijauksiin syyllistyviltä yrityksiltä on kiellettävä merkin käyttö tuntuvaksi määräajaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.