Ollaan rehellisesti suomalaisia

Itsenäinen Suomi juhlii tänään 95-vuotispäiväänsä. Vastasatanut uusi lumi luo kauniit ulkoiset puitteet juhlinnalle ja poistaa myös sitä pimeyttä, joka lankeaa luonnostaan maan ylle tähän vuodenaikaan.

Haasteita ei puutu, mutta maailmalta kantaa myös hyviä uutisia. Yksi niistä on, että Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita yhdessä Norjan ja Uuden-Seelannin kanssa. Vaikka sisäpolitiikkaa ovat ravistelleet viime vuosina erilaiset skandaalit, voimme kansainvälisiin vertailuihin tukeutuen sanoa olevamme sananmukaisesti rehellisesti suomalaisia.

Rehellisyys on yksi niitä kauniita määritteitä, joita meihin suomalaisiin on liitetty kautta aikain. Jo Daniel Juslenius mainitsee sen suomalaisten yhtenä ominaisuutena historiamme perusteoksiin kuuluvassa Aboa vetus et novassaan (Vanha ja uusi Turku) vuonna 1700.

Muita hyveitä ovat Jusleniuksen mukaan myös kohtuullisuus, lempeys, kärsivällisyys, vaatimattomuus, vieraanvaraisuus, ahkeruus ja kuuliaisuus esivaltaa kohtaan. Näin kertoo suomenruotsalainen historioitsija Nils Erik Villstrand mainiossa Valtakunnanosa -tutkielmassaan, jossa hän kuvaa Suomen asemaa osana Ruotsin kuningaskuntaa 1500-luvun puolivälistä autonomian ajan alkuaikoihin vuoteen 1812.

Hyvien puolten lisäksi Juslenius näki kolmensadan vuoden takaisissa suomalaisissa myös parantamisen varaa. Näitä heikkouksia olivat esimerkiksi liiallinen ulkomaiden ihailu, liiallinen oman edun tavoittelu ja puutteellisesti kehittynyt itsetunto.

Ahkeruus. Kuuliaisuus esivaltaa kohtaan. Ulkomaiden ihailu ja heikko itsetunto. Kuulostaako tutulta? Jos ja kun rehellisiä ollaan, on pakko todeta, ettei suomalaisten perusolemus ole tainnut muuttua olennaisesti Jusleniuksen ajoista lähtien.

Rehentelemme mieluusti mainioilla saavutuksillamme milloin kulttuurin, milloin tieteen, urheilun, talouselämän tai kansainvälisen politiikan saroilla. Olemme silti samanaikaisesti joskus jopa sairaalloisen kiinnostuneita tietämään, mitä vierasmaalaiset meistä ajattelevat.

Jonkinlaista muutosta yleisissä asenteissa on tosin ollut havaittavissa nyt, kun olemme olleet vuodesta 1995 lähtien Euroopan unionin täysivaltaisia jäseniä.

Vaikka meitä on viisimiljoonaisena kansana vain alle kaksi sadasta EU:ssa, olemme taloudellisesti kuitenkin yksi unionin vahvimmista euromaista – parasta AAA-luokkaa Saksan ja Hollannin rinnalla. Kunnossa oleva valtiontalous on antanut pienelle Suomelle jopa tilaisuuden korottaa ääntään isompien joukossa ja esittää omia näkemyksiään, miten unionin yhteisiä asioita pitäisi hoitaa.

Pieni maa ei voi vaikuttaa massallaan, sen voima on sivistyksessä, kuten kansallisfilosofi J.V. Snellman jo autonomian aikana 1800-luvulla määritteli. Suomen voima on hyvässä peruskoulutuksessa, korkeatasoisessa tieteessä ja sen tulosten ennakkoluulottomassa soveltamisessa.

Takavuosien Nokialandia on jo historiaa, mutta elämä jatkuu. Ja miten sitä sanotaankaan sananlaskussa: Rehellisyys maan perii. Pysytään siis itsenämme myös itsenäisyyspäivänä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.