Olympian henkeä etsitään Riossa skandaalien seasta

Olympia-aate on nähnyt parempiakin päiviä kuin ensi yönä Rio de Janeirossa avajaisilla käynnistyvien kisojen alla. 120 vuotta ensimmäisistä Ateenassa järjestetyistä nykyaikaisista olympialaisista koko huippu-urheilu elää historiansa kenties syvimmässä kriisissä.

Rion kisojen edellä kansainvälinen mediahuomio on kääntynyt itse asiasta eli urheilijoista zikavirukseen, Venäjän järjestelmälliseen dopingiin sekä kisakaupungin saastumiseen, rikollisuuteen ja köyhyyteen. Jatkuvat korruptioskandaalit leimaavat Brasilian vaihtuvaa valtionjohtoa. Kisapaikkojen ja urheilijakylän olosuhteet jättävät ensiarvioiden mukaan yhä toivomisen varaa.

Terrorismin uhkaa ei pidetä yhtä vakavana kuin Euroopassa, mutta sen mahdollisuuteen täytyy silti varautua järeästi.

Paljosta pahasta voi löytää hyviäkin puolia. Mittavat paljastukset kertovat dopingvalvonnan onnistumisesta. Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski arvioi, että Rion järjestelyjen ongelmia on dramatisoitu todellisuutta suuremmiksi (SS 2.8.). Usein suurkisoissa huonoa kenraaliharjoitusta onkin seurannut sujuva ensi-ilta.

Monet urheiluihmiset ja fanit ovat ilmaisseet, että tunnelma kisojen alla on poikkeuksellisen vaisu. Tästäkin voi seurata aikanaan jotain hyvää. Jos katsojaluvut notkahtavat, kaikkoavat myös suuret sponsorit, joita olympialaisten maine täytyy arveluttaa jo nyt. Rahan puute olisi tehokkain kannustin sille, että Kansainvälinen Olympiakomitea ja koko huippu-urheiluyhteisö ryhtyisivät tosissaan siivoamaan mätäpesäkkeitään. Niin talvi- kuin kesäolympialaiset voitaisiin kernaasti järjestää nykyistä pienemmässä mittakaavassa ja tiivimmällä lajikirjolla sen sijaan, että kisojen budjetti paisuu vuosi vuodelta.

Suomalaiset ovat uskollista penkkiurheilukansaa, näin uskoo ainakin Yle, joka lähettää kisoja vuorokauden ympäri eri välineissään. Yleisö on tottunut iloitsemaan hienoista urheilusuorituksista sinänsä, sillä suomalaismitali on kaikkea muuta kuin varmaa. Menestyksestä on eniten toivoa perinteisesti vahvoissa lajeissa painissa ja keihäänheitossa Petra Ollin ja Antti Ruuskasen johdolla.

Suomen Olympiakomitea ei ole asettanut virallista mitalitavoitetta. Ennen kisoja on kummasteltu Kojonkosken kommenttia, että kisoista haetaan hyvää fiilistä ja energiaa. Nähtäväksi jää, kääntyykö positiivinen ajattelu hyviksi suorituksiksi. Huippu-urheilijalle pelkkä osallistumisen ilo ei voi olla riittävä tavoite. Painin olympiavoittaja Pertti Ukkola muistuttaa, että olympialaisiin mennään tekemään tulosta, ei seurustelemaan (SS 4.8.). Menestyminen kuitenkin vaatii, että on jaksettu harjoitella riittävästi – siis paljon.

Historia tukee Ukkolan näkemystä huippu-urheilusta. Viisi olympiarengasta kuvaavat urheilun kehittämiä ominaisuuksia nykyaikaisen olympialiikkeen perustajan paroni de Coubertinin mukaan: oma-aloitteisuutta, sitkeyttä, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Pienetkin askeleet ovat tärkeitä Ukrainan kriisissä

Yksinkertaiset ratkaisut ovat vääriä

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Investoida ja säästää, kas siinä Kuopion pulma

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.