Oma suu vai kontin suu

Vaikka pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme perustukset ovat alkaneet vavahdella ja jopa vaalitun ihanteen rapautumistakin joskus ennustetaan, hyvinvointipalvelujen turvaamisella näyttää olevan kansalaisten vahva tuki.

Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan (HS 7.1.) hyvinvointipalvelujen turvaaminen on lähes joka kolmannen suomalaisen mielestä hallituksen tärkein tavoite. Jos lasketaan mukaan myös ne, joiden mielestä tämä on toiseksi tärkein tavoite, päästään jo yli puoleen kaikista vastaajista.

Todella mittavia ja polttavia kysymyksiä, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ympäristönsuojelua, pitää hallituksen tärkeimpänä tai toiseksi tärkeimpänä tavoitteena vain hiukan vajaa kolmannes vastaajista. Nämä ovat kuitenkin asioita, joista hallitus ja laajemminkin hallitukset päättävät.

Oma suu on lähempänä kuin kontin suu, niinhän se sanoo sananlaskukin.

Helsingin Sanomat kysyi myös, kuinka todennäköisesti hallitus saavuttaa vastaajan mielestä tärkeimmät tavoitteet. Vain kolmen prosentin mielestä hallitus onnistuu todennäköisesti, ja joka kolmannen mielestä melko todennäköisesti.

Voisiko tämän tulkita niin, että hallitukselta odotetaan, muttei tohdita paljon toivoa?

Hyvinvointipalvelut ovat voimakkaassa murroksessa eikä sellaista viisasta löydykään, joka pystyisi sanomaan, millaisten hyvinvointipalvelujen turvaaminen olisi hallituksen tavoite. Nykyisten vai välttämättömyyden edessä uudistettujen?

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusprofessori Aki Kangasharju kommentoi kyselyn tulosta toteamalla, että jos mitään ei tehdä, väestön ikääntymisen vuoksi hyvinvointipalveluihin tarvitaan tulevaisuudessa 200 000 työntekijää nykyistä enemmän.

"Kansantalous romahtaa, jos emme tee mitään muutoksia palveluiden järjestämisessä."

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Aatto Prihti on Kangasharjun kanssa samoilla linjoilla. Lisäksi Prihti arvioi muutosten olevan erittäin vaikeita ja hankalasti toteutettavia, koska päättämässä on paljon ikääntynyttä joukkoa.

Kansalaiset odottavat hallituksen turvaavan hyvinvointipalvelut. Niistä vastaavat kuitenkin kunnat, kukin tavallaan ja juuri nyt Paras-hankkeen paineissa. Hallitus luo palvelujen järjestämiselle taloudellisia edellytyksiä ja antaa lainsäädännön kautta velvoitteita.

Mutta jos kunta ei esimerkiksi saa palkatuksi riittävästi lääkäreitä tai sosiaalityöntekijöitä, siihen ei valtiolla ole nopeita vaikuttamiskeinoja. Kunnat toimivat itsenäisesti.

Väestön ikääntymiseen varautumista pitää hallituksen tärkeimpänä tai toiseksi tärkeimpänä tavoitteena vain reilu viidennes vastaajista. Tämä on hämmästyttävää.

Ongelma ei kosketa yksinomaan ikääntyviä itseään, jotka saavat tarvitsemansa palvelut tai jäävät ilman niitä, vaan verotaakan muodossa ongelma koskettaa jok'ikistä työikäistä. Sen vuoksi ei ole ollenkaan samantekevää, miten se ratkaistaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2002 julkaisemassa selvityksessä hyvinvointipalvelujen tulevaisuutta tarkasteltiin aina vuoteen 2030 saakka. Ikääntyneiden määrän ja heidän osuutensa väestöstä todettiin kasvavan selvästi koko maassa.

Mikäli voimakas sisäinen muuttoliike jatkuu, väestö keskittyy kasvaville alueille ja väestörakenteiden alueellinen epätasapaino voimistuu. Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ikärakenne uhkaa muuttua erittäin vanhusvoittoiseksi. Myös erot huoltosuhteissa maakuntien välillä kasvavat huomattavasti nykyisestä.

Selvityksen mukaan ikärakenteen muutoksen vuoksi sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden kokonaismenot nousisivat 30 vuodessa runsaan neljänneksen nykyisillä hoitokäytännöillä ja kustannuksilla. Niillä alueilla, minne ihmiset pakkautuvat, tarvitaan vanhusten palvelujen lisäksi lisää lasten ja nuorten palveluita.

Muuttotappioalueilla työikäisten osuus alenee ja kustannusrasitus työikäistä kohti kasvaa. Niin tai näin, yhtälön ratkaiseminen on todella vaikeaa.

Hyvinvointipalvelujen kohdalla painopisteen on nyt oltava ennen muuta niiden ennakkoluulottomassa uudistamisessa, ei yksinomaan turvaamisessa. Se miten hyvinvointipalveluja nyt uudistetaan, vaikuttaa kauas tulevaisuuteen.