Oma uskonto on osa kansan juuria

Ajat muuttuvat, ja me niiden mukana. Kansallinen Kokoomus tunnettiin aikanaan "kodin, uskonnon ja isänmaan" puolueena. Nyt kuitenkin kokoomusta edustava opetusministeri Henna Virkkunen ehdottaa yllättäen harkittavaksi, että koulujen uskonnonopetus muutettaisiin yleiseksi uskontotieteen opetukseksi. Tukea on ministeri saanut ajatukselleen muun muassa lukiolaisten liitolta.

Evankelis-luterilainen valtakirkko on menettänyt viime vuosikymmeninä esikoisasemaansa Suomessa. Elämänarvojen yleinen maallistuminen on vieraannuttanut ihmisiä kirkon päivittäisestä työstä. Monet ovat luopuneet kirkon yhteydestä uskonnollisin tai poliittisin perustein.

Paljon on myös niitä, jotka ovat jättäneet kirkon puhtaasti taloudellisista syistä välttääkseen maksamasta kirkollisveroa. Oma lukunsa on vielä sitten se aktiivinen kampanjointi, joita eräät järjestöt ovat tietoisesti käyneet kirkkoa vastaan. Etelän suurissa kaupungeissa tällaista näkyvää kirkonvastaista työtä tehdään näkyvästi juuri nytkin mainonnan keinoin.

Kirkon ja sen jäsenten suhteen viileneminen tai katkeaminen ei ole vain yksittäisten ihmisten syytä. Vikansa on ollut varmasti myös kirkossa, jonka työntekijät eivät ole osanneet lukea oikein ajan merkkejä tai ymmärtäneet, mitä ihmiset kirkolta odottavat.

Kaikesta huolimatta viidestä suomalaisesta neljä kuuluu edelleen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Nuoret käyvät edelleen rippikoulun ja menevät avioliittoon kirkollisin menoin, papin aamenta odottaen. Rippipyhät, kauneimmat joululaulut ja monet muut hengelliset tilaisuudet keräävät edelleen kirkon täyteen väkeä, vaikka normaaleissa sunnuntaijumalanpalveluksissa on usein väljää. Valtaosa suomalaisista haluaa myös tulla haudatuksi perinteisin menoin oman kotiseurakuntansa tai entisen kotiseutunsa multiin.

Luterilainen usko - samoin kuin karjalaisten mukana tullut ortodoksinen usko - ovat edelleen olennainen osa suomalaista elämänmuotoa. Vaikka usko joskus horjuisikin, "isien uskonto" antaa kuitenkin useimpien suomalaisten elämälle pohjan, johon voi tukeutua sekä murheen että ilon hetkinä.

Uskonnonopetuksen korvaamista uskontotieteen opetuksella perustellaan sillä, että Suomesta on tullut monikulttuurinen maa, jossa on monenlaisia uskontoja. Peruste saattaa päteä joissakin pääkaupunkiseudun lähiöissä. Käytännössä pääosa valtakunnasta on edelleen perinteisen suomalaisen yhtenäiskulttuurin aluetta. Uskonnonopetuksen lopettaminen merkitsisi näillä alueilla juurien katkaisemista kansakunnan tuhatvuotiseen historiaan. Kaikki tietävät, millainen on juureton ihminen ja mitä juurettomuus saa aikaan yhteiskunnassa.

Uskonnon vaihtamisella uskontotieteeksi halutaan lisätä myös suomalaisten suvaitsevaisuutta vieraita kulttuureja kohtaan. Suomalaisten usko on kuitenkin jo nyt hyvin suvaitsevainen, ja nimenomaan kirkko on kulkenut siinä edelläkävijänä. Jos suvaitsevaisuutta halutaan lisätä, siihen työhön on käytävä niissä maissa ja niiden uskontojen piirissä, joissa hyväksytään vain yksi totuus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.