Omat liput liehuivat

Oikeusministeriön selvityksen mukaan Suomen valtiojohto voisi todeta, että vuonna 1946 käyty sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli oikeusvaltion periaatteiden vastainen. Tällaisen lausunnon voisi selvityksen mukaan antaa joko tasavallan presidentti tai pääministeri.

Ehkä tällainen lausunto olisi paikallaan, vaikka valtaosa suomalaisista on aina tiennyt, että sotasyyllisyysoikeudenkäynti käytiin toisen maailmansodan voittajavaltioiden, erityisesti Neuvostoliiton, painostuksen vuoksi ja siinä rikottiin länsimaista oikeusjärjestystä.

Samalla tavalla suomalaiset ovat koko ajan tienneet, että Neuvostoliitto aloitti talvisodan lavastamalla ns. Mainilan laukaukset. Tänään on kulunut tasan 70 vuotta talvisodan päättymisestä ja vuosikymmenien takaiset tosiasiat tunnustetaan myös Venäjällä.

Maaliskuun 13. päivä vuonna 1940 oli pakkaspäivä. Vielä aamulla neuvostojoukot hyökkäsivät rajusti. Tavallinen kansa ei aavistanut, että päivä toisi mukanaan rauhan.

Puoliltapäivin julkaistut rauhanehdot olivat kovat. Suomi joutui luovuttamaan kymmenesosan pinta-alastaan. Naapurin haltuun joutuivat muun muassa Viipuri, Sortavala ja Käkisalmi, samoin koko Karjalankannas ja suurin osa pohjoista Sallaa.

Kotinsa menetti rauhanteossa lähes 430 000 karjalaista.

Pienen kansan tappiot olivat suuret. Talvisodassa kaatui yli 21 000 suomalaista. Kadonneita oli noin 1 400 ja haavoittuneita 43 500. Neuvostojoukkojen tappiot olivat moninkertaiset. Tänään kannattaa huomata, että eivät hekään olleet aseissa omasta tahdostaan.

Talvisodan veteraaneja on vielä elossa noin 10 000. Tänään on taas kerran aika kiittää heitä.

Rauha oli suomalaisille helpotus, mutta raskaiden rauhanehtojen vuoksi liput liehuivat kaikkialla maassamme puolitangossa. Tärkeintä kuitenkin oli, että tangoissa liehuivat omat liput. Tänään ne vedetään ylös saakka.