Omatkin alkoivat purra Ihalaista

SAK:n puheenjohtajan tehtävät viime viikolla jättänyt Lauri Ihalainen ilmoitti maanantaina, että hän ei hae avoinna olevaa valtakunnansovittelijan virkaa. Ihalainen perusteli ratkaisuaan kahdella syyllä. Ensinnäkin hänen kautensa valtakunnansovittelijana olisi jäänyt nelivuotiseksi ja tehtävän hoito vaatii Ihalaisen mukaan pitkäjänteisyyttä. Toiseksi nyt vältetään spekulointi muodollisten kelpoisuusehtojen täyttymisestä. Ihalaisella ei ole korkeakoulututkintoa, jollainen lain mukaan valtakunnansovittelijan virkaan valittavalta vaaditaan.

Ihalaisen ratkaisua on kunnioitettava, vaikka hänen ensimmäinen perustelunsa ei vakuutakaan. Neljässä vuodessa ehtii tehdä pitkäjänteistäkin työtä. Monissa korkeissa valtion viroissa haltijat nykyään valitaan vain vuotta pitemmäksi ajaksi.

Sen sijaan spekulointi muodollisella pätevyydellä saattoi hyvinkin olla asia, joka vaikutti kaikkein eniten Ihalaisen ratkaisuun. Viime viikon lopulla esimerkiksi SAK:laisen Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoi, että Ihalaisen valinta valtakunnansovittelijaksi olisi "irvokasta" (Savon Sanomat 16.5.). Harjuniemen mielestä sovittelijan pitää olla koulutettu ja kokenut työmarkkinajuristi, joka hallitsee syvällisesti työehto-, toimiehto- ja virkaehtosopimukset sekä niitä koskevan lainsäädännön.

Harjuniemellä oli heittää peliin myös kaksi nimeä. Hänen mukaansa ehdot täyttäisivät esimerkiksi piirisovittelija Esa Lonka ja Rakennusliiton toinen varapuheenjohtaja Kyösti Suokas. Viimeksi mainittu sattuu myös kuulumaan Harjuniemen tapaan Vasemmistoliittoon. Ihalainen on sosiaalidemokraatti.

Ihalaisen mahdollisesta ehdokkuudesta ehti jo hätääntyä Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen, jonka mielestä nyt olisi Akavan vuoro. Viljanen tarjosi uudeksi valtakunnansovittelijaksi Akavan edunvalvontajohtajaa Markku Lemmettyä. Omaa ehdokastaan Akava ei kuitenkaan olisi asettanut, jos Ihalainen olisi hakenut virkaa.

Saattaa olla, että Ihalainen teki ratkaisunsa nimenomaan sen vuoksi, että palkansaajapuoli ei ollut täysillä hänen takanaan. Se on vahinko. Ihalaisesta olisi tullut hyvä valtakunnansovittelija. Työehto-, toimiehto- ja virkaehtosopimukset ja niitä koskevan lainsäädännön Ihalainen hallitsee paremmin kuin useimmat työmarkkinajuristit.

Tavaksi on muodostunut, että valtakunnansovittelijaksi valitaan vuoronperään palkansaajajärjestöjen ja työnantajajärjestöjen ehdokas. Viran nykyinen haltija Juhani Salonius tuli tehtäväänsä Työnantajain yleisen ryhmän toimitusjohtajan tehtävistä.

Käytäntö on toiminut, koska virkaan on tähän mennessä löytynyt ehdokkaita, joilla on ollut takanaan kaikkien järjestöjen luottamus. Tällä hetkellä on epäselvää, löytyykö sellaista ehdokasta. Saattaisi olla parasta, jos uudeksi valtakunnansovittelijaksi tällä kertaa valittaisiin henkilö vanhojen läänitysten ulkopuolelta. Piirisovittelija Lonkaa on tällöin vaikea ohittaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.