Omavaraisuuden arvo kirkastuu kriisiaikana

Ruokaviraston keskiviikkona julkistamat tiedot viime vuonna maksetuista maataloustuista herättivät tällä kertaa tavallista vähemmän vastalauseita. Koronavirusuutiset peittävät alleen paljon rutiinitapahtumia, mutta virus selittää myös tukikriitikoiden äkillistä hiljaisuutta. Kriisi on tehnyt kovapäisimmillekin selväksi, millainen henkivakuutus omavarainen maatalous on kansakunnalle.

Kahden miljardin euron summasta valtaosa oli viljelijätukia, joilla turvataan se, että Suomesta ei lopu ruoka poikkeustilanteessakaan. Sellainen tilanne on nyt.

Kuluvalla viikolla sosiaali- ja terveysministeriö teki historiallisen päätöksen huoltovarmuusvarastojen avaamisesta. Tarvetta ilmeni terveydenhoidon suojaimille ja maskeille. Samalla tavalla kaukaa viisasta on pitää yllä viljavarastoja, joiden arvo kirkastuu, jos viljasta tulee pula. Esimerkiksi Ruotsissa varmuusvarastointi on Suomeen verrattuna ajettu alas, mikä on riskialtista.

Tavara kulkee vielä rajojen yli, mutta levottomuus on lisääntynyt ruuan maailmanmarkkinoilla. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö varoitti hiljattain hinnan nousukierteestä, jos paniikkiostaminen valtaa alaa. Hamstraamisen psykologia on valtioilla samaa kuin kuluttajilla markettien kuivamuonahyllyillä.

Jo ennen koronaa ilmaston lämpeneminen kasasi uhkakuvia globaaliin ruuantuotantoon. Raamatullisena vitsauksena vitsausten päälle Afrikassa ja Lähi-idässä riehuvat heinäsirkkalaumat.

Suomessakin on koettu viime vuosikymmenellä useita kehnoja satovuosia. Alkavan kesän satoa vaarantaa uusi, rajojen sulkemista seuraava vaikutus, pula työvoimasta. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton (MTK) mukaan tiloille tarvitaan noin 16 000 ulkomaista kausityöntekijää. Hankaluutena on, että työ ja elinkeinoministe-
riössä kausityötä ei ole määritelty välttämättömäksi työmatkaliikenteeksi, ja viranomaiset vielä harkitsevat maahanpääsyä (Savon Sanomat 27.3.). Maatalouden työvoima on syytä päästää maahan – karanteenin kautta – jos he pääsevät kotimaistaan lähtemään.

Vaatimusta juuri ulkomaisesta työvoimasta sietää silti pohtia. Suomessa työmarkkinoille vapautuu pahimmillaan kymmeniätuhansia uusia työttömiä eli työvoimareservi kasvaa. Maataloudessa olisi tehtävää suomalaisillekin.

Suomalaisia voitaisiin houkutella tiloille paremmalla palkalla, mutta se siirtyisi edelleen ruuan
hintaan. Suomessa on pitkään totuttu varsin edulliseen ruokaan suhteessa muihin elinkustannuksiin. Koronakriisin myötä tuotteiden ja palvelujen hinnat voivat kuitenkin muuttua rajustikin aiemmasta. Ruuan kallistuminen olisi kysynnän kasvun luonnollinen seuraus.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Matkailun alasajo olisi hätävarjelun liioittelua

Ahaa-hetkiä etymologian parissa

Parasta on, kun toimittajalla on kansan tuki – näin kävi Kallionsydämen tapauksessa

Paisuva EU-budjetti on osattava suunnata oikein

Edessä kaikkien aikojen terassikesä

Kääntyykö suuri virta?

Valkoposkihanhien metsästys on sallittava

Korona sai minut kerääntymään lipulle ja olen siellä ylpeästi vieläkin

EU ei selviä koronakriisistä vain velkaantumalla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.