Omistajat käyttävät valtaa hallituksessa

Professori Jarmo Leppiniemen televisiolle antama haastattelu valtionyhtiöiden hallintoneuvostoista on käynnistänyt kiivaan keskustelun hallintoneuvostojen tarpeellisuudesta. Kyse ei ole ensimmäisestä kerrasta. Asiaa on vatkattu julkisuudessa monta kertaa aikaisemminkin. Nykyisessä hallituksessa valtion omistajaohjauksesta vastaava puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) on yrittänyt lakkauttaakin hallintoneuvostoja, mutta huonolla menestyksellä.

Tällä kertaa mukana mauste, joka on osin vienyt keskustelua harhaan itse päämaalista. Leppiniemi kyseenalaisti hallintoneuvostoissa istuvien poliitikkojen saamat muhkeat palkkiot. Hän vaati yhtiöitä avoimemmin kertomaan palkkioiden suuruudesta ja poliitikkojen osallistumisaktiivisuudesta hallintoneuvostojen kokouksiin.

Samaa mieltä Leppiniemen kanssa oli myös ministeri Häkämies. Se johtikin nopeasti siihen, että muutama yhtiö julkisti vaaditut tiedot. Niistä paljastuu karulla tavalla, että osa hallintoneuvostoissa istuvista poliitikoista on kuitannut tekemättömästä työstä paljon rahaa. Se ei tietenkään ole moraalisesti oikein.

Oletettava on, että tästä lähtien julkisuus hoitaa tämän ongelman pois päiväjärjestyksestä. Yksikään poliitikko tuskin haluaa selitellä tiedotusvälineissä, miten päällekkäiset tehtävät tai yhteensattumat ovat johtaneet kokousten laiminlyömiseen.

Tätä oleellisempaa on kuitenkin pohtia hallintoneuvostojen tarpeellisuutta. On ensinnäkin huomattava, että kyse on kahdenlaisista yhtiöistä. Osa valtionyhtiöistä noteerataan pörssissä. Tällaisissa yhtiöissä hallintoneuvostoilla ei edes voi olla minkäänlaista roolia. Jo laki määrää, että päätökset tehdään pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa ja niissä valittavissa hallituksissa.

Itse asiassa yhden omistajan edustajista koostuvat hallintoneuvostot syövät muiden omistajien luottamusta siihen, että heitä kohdellaan yhtiössä tasapuolisesti. Poliitikoilla ja yhtiöiden johdolla voi toki olla keskusteluyhteys, mutta sitä varten tuskin tarvitaan erityisiä hallintoneuvostoja, ei ainakaan sellaisia, joiden jäsenille maksetaan kuukausikorvauksia. Kevyempiäkin muotoja on helppo keksiä.

Toisenlaisesta valtionyhtiöstä on hyvä esimerkki Yleisradio, jonka hallinnossa eduskunnan nimeämistä edustajista koostuvalla hallintoneuvostolla on selkeästi tehtävää ja myös valtaa. Yleisradion hallintoneuvostot ovat kautta aikojen olleet aktiivisia ja osallistuneet yhtiön kehittämisestä käytävään keskusteluun ja myös päätöksiin. Näin on tänäkin päivänä, vaikka Ylellä nykyään onkin yhtiön ulkopuolisista jäsenistä koostuva hallitus.

Ministeri Häkämies on haluton tekemään esityksiä hallintoneuvostojen lakkauttamisesta. Viimeistään seuraavalla vaalikaudella asiaan on kuitenkin syytä palata.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Uskon ja tieteiden maailmat

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Pienetkin askeleet ovat tärkeitä Ukrainan kriisissä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.