On uskallettava uudistaa

Vahvat ja hyvin toimivat kunnat ovat yksi hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareista. Kunnalliset lähipalvelut kuten turvallinen päivähoito, laadukas perusopetus, toimivat terveyskeskukset ja vanhusten hyvä hoiva ovat elämän eri vaiheessa tärkeitä meille kaikille. Toimivassa hyvinvointiyhteiskunnassa nämä kuntien peruspalvelut ovat tasa-arvoisesti saatavilla riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu.

Maailma ympärillämme on kuitenkin muuttunut. Osalla kunnista menee hyvin, mutta yhä useammalla kunnalla menee yhä huonommin.

Kun väestö ikääntyy, monissa kunnissa verotulot supistuvat samalla kun tarve palveluille kasvaa. Muuttoliikkeen ja elinkeinorakenteen muutoksen seurauksena monen kunnan edellytykset järjestää palveluita heikkenevät. Pidemmällä aikavälillä tämä johtaa siihen, että hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluita ei saada enää järjestettyä kuntalaisille tasapuolisesti koko maassa.

Kunnallisten palveluiden turvaaminen edellyttää nopeita ja päättäväisiä toimia. Tästä on kyse kuntauudistuksessa, joka on hallituksen keskeisin tulevaisuushanke. Sen tärkeimpänä tavoitteena on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen myös tuleville sukupolville. Kuntauudistuksella luodaan uudet kunnat, jotka vastaavat nykyistä paremmin ihmisten arkielämän tarpeisiin.

Liitoksia tarvitaan Kuntauudistuksella luodaan vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne. Vain vahvat, elinvoimaiset kunnat kykenevät huolehtimaan kuntalaisistaan ja tarjoamaan heille tarpeelliset palvelut sekä mahdollisuudet demokratian keinoin vaikuttaa kotikuntansa asioihin.

Vahvempien peruskuntien luominen edellyttää monilla alueilla kuntaliitoksia. Hallitus laatii tänä syksynä selvityksen eri alueille tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Tämä työ on parhaillaan meneillään.

Kuntauudistusta ei toteuteta sanelemalla, vaan tiiviissä yhteistyössä kuntien ja alueiden kanssa. Esimerkiksi hallituksen syksyllä valmistuvan selvityksen jälkeen alkaa laaja alueellinen kuulemiskierros. Hallituksessa kuuntelemme kuntien ja alueiden palautetta herkällä korvalla. Yhteistyöllä löydetään parhaat ratkaisut kullekin alueelle.

Kun tavoitteena on turvata kunnalliset lähipalvelut, kuntaliitokset eivät aina ja kaikkialla ole oikotie onneen. Monilla syrjäisemmillä alueilla kuntaliitoksilla ei voida saavuttaa merkittävää etua. Tällöin katse on käännettävä ennen kaikkea palveluiden tuottamistapoihin ja kuntien väliseen yhteistyöhön.

Suuressa osassa työssäkäynti- ja asiointialueita kuntaliitoksia kuitenkin tarvitaan. Kuntaliitoksilla voidaan torjua epätervettä kuntakilpailua, jossa yksittäisten kuntien lyhytaikainen etu ajaa koko alueen menestyksen edelle.

Kuntaliitoksilla voidaan esimerkiksi eheyttää yhdyskuntarakennetta, jotta se seuraa ihmisten tarpeita, ei kuntarajoja. Kuntaliitosten hyödyt eivät siis kerry pelkästään hallinnon päällekkäisyyksien purkamisesta.

Kohtalonyhteys Useilla alueilla keskuskaupunkia ympäröivät kunnat kasvavat, kun keskuskaupungin kasvun rajat tulevat vastaan.

Monissa kehyskunnissa talous on kunnossa ja palvelut tuotetaan tehokkaasti. Niiden sinänsä hyvä tilanne korostuu, koska ne pystyvät hyödyntämään keskuskaupungin palveluita. Kuntien välillä vallitsee kuitenkin kohtalonyhteys: jos keskuskaupunki alkaa näivettyä, myös kehyskunnat kärsivät.

Olen itse kotoisin tällaisesta kehyskunnasta - enkä nyt siis tarkoita Espoota, vaan Siilinjärveä. Useiden muiden kehyskuntien tapaan Siilinjärvellä on kolme vahvuutta: tehokas palvelutuotanto, hyvä poliittinen päätöksentekokulttuuri ja keskuskaupungin - tässä tapauksessa Kuopion - läheisyys.

Vaikka liitokset ovat kehyskuntien ja keskuskaupungin kohtalonyhteyden vuoksi perusteltuja ja tarpeellisia, niin pitää muistaa, että monissa tapauksissa juuri keskuskaupungeilla on opittavaa kehyskunniltaan. Eri kuntien parhaat käytännöt on otettava käyttöön, olipa sitten kyse palvelutuotannon tavoista tai sujuvasta poliittisesta päätöksentekokulttuurista.

Meillä on jo lukuisia esimerkkejä kuntaliitoksista, joissa työssäkäyntialueilla on muodostettu vahvoja peruskuntia. Onnistuneita liitoksia yhdistää se, että resursseja on ohjattu hallinnosta palveluihin. Toinen suuri yhteinen tekijä on ollut harkitsevat, vastuuntuntoiset ja eteenpäin katsovat kuntapäättäjät.

Katseet tulevaisuuteen Kuntarakenteen ja kuntalain uudistusten on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alussa. Muutoksilla vahvistetaan kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Samalla pidetään huoli siitä, että palvelut kyetään tuottamaan kestävällä ja tasapuolisella tavalla kaikkialla Suomessa.

Suomea on osattava ja uskallettava uudistaa. Tämä on meidän velvollisuutemme tulevien sukupolvien ja maamme tulevaisuuden kannalta.

Kuntauudistuksella turvataan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja laadukkaat kunnalliset peruspalvelut myös tulevaisuudessa. Isänmaan tulevaisuus tarvitseekin nyt vahvoja, vastuuntuntoisia ja tulevaisuuteen katsovia kuntapäättäjiä.

Kirjoittaja on Suomen pääministeri ja kokoomuksen kansanedustaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.