Ongelmallinen äitiysloma

Europarlamentissa parhaillaan käsittelyssä oleva ns. raskaussuojeludirektiivi sisältää säännökset muun muassa äitiysvapaan pituudesta, korvaustasosta ja työhön paluusta äitiysvapaan jälkeen. Yritys yhdistää 27 erilaisen jäsenmaan perhevapaasäännökset on herättänyt ristiriitaisia näkemyksiä.

Olen yksi kriittisistä mepeistä, sillä direktiiviesityksessä on pohjoismaisen, pidemmälle kehittyneen järjestelmän näkökulmasta ongelmia.

Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta hyväksyi äänestyksissään lukuisia muutosesityksiä komission direktiiviehdotukseen.

Ne aiheuttaisivat toteutuessaan mittavia lisäkustannuksia työnantajille ympäri Eurooppaa ja nostaisivat entisestään naisten työllistämiskynnystä. Suomessa ne sekoittaisivat nykyisen valinnanvapautta tarjoavaa vanhempainvapaajärjestelmän ja eräiltä elementeiltään jopa heikentäisivät äidin ja lapsen hyvinvointia.

Direktiivin on lähtökohtaisesti suunnattu parantamaan niiden maiden järjestelmiä, joissa äitiysloma on ainut vanhempainvapaan muoto. Tälle oletukselle rakentuu muun muassa äitiysloman täyden palkan vaatimus. Direktiivi ei huomioi kompensaationa suomalaista äitiyslomaan nivoutuvaa, huomattavasti pidempää vanhempainvapaata, koska se ei tapahdu täydellä palkalla.

Vastaavasta syystä direktiivi sisältää suomalaiselle järjestelmälle hyvin vieraita elementtejä, kuten kahden tunnin imetystauot työpaikalla.

Mielestäni imetysiässä olevien lasten hyvinvointia ei paranneta tuomalla heitä työpaikoille. Lisää riskejä äidin ja lapsen terveydelle sekä lisääntyviä sairauspoissaoloja toisi se, jos äiti direktiivin mukaisesti aloittaa kuuden viikon pakollisen äitiysloman vasta synnytyksen jälkeen.

Meillä Suomessa äitiysvapaan kesto nousisi valiokunnan esityksen mukaan noin 17,5 viikosta 20 viikkoon. Direktiiviesityksen lisäkustannukset, jotka ovat meillä noin 85 milj. euroa, kaatuisivat valtaosin naisvaltaisille aloille.

Suomessa työnantaja saa äitiysvapaalta maksamastaan palkanosasta Kelalta takaisin 56 arkipäivän osalta noin 90 prosenttia. Toisin kuin komission alkuperäisessä esityksessä, Euroopan parlamentin tasa-arvovaliokunnan esittämässä tekstissä ei puhuta mitään kansallisesta kompensaatiosta, mikä voi johtaa ajatukseen siitä, että kaikki kustannukset siirretään työnantajille. Lisäksi tulevat kustannukset valtiolle ja kunnille.

Suomessa lapsiperheiden vanhemmista valtaosa eli isistä 94 prosenttia ja äideistä 81 prosenttia kuuluu työvoimaan. Tilasto on vuodelta 2007. Tämä on Euroopan huippua ja kertoo järjestelmämme vahvuudesta.

Kuitenkaan nykyisellä syntyvyydellä työvoimamme ei tule riittämään muutaman vuosikymmenen aikavälillä, vaan syntyvyyttä pitäisi saada nostettua.

Tavoitteen saavuttamiseksi olisi tärkeää, että pätkätöiden sijaan perheenlisäyksestä haaveilevat naiset onnistuvat saamaan vakituisia työpaikkoja. Perheen ja työn joustavan yhteensovittamisen mahdollistamiseksi lapsiperheiden vanhemmille on oltava tarjolla joustava vanhempain- ja hoitovapaajärjestelmä sekä riittävät perhetuet myös äitiyslomajakson jälkeen.

Näitä tavoitteita direktiivi ei valitettavasti tue.

Kirjoittaja on kristillisdemokraattien europarlamentaarikko.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Meillä on rautamamma, joka ei ehkä välitäkään lastensa kärsimyksestä

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.