Onnellisten kaupunki

Jokaisella ihmisellä on mielikuvia elämästä. Harva kuitenkaan rakentaa tietoisesti itselleen selkeän maailmankuvan tai elämänkatsomuksen. Elämä tulee eteemme annettuna, ja myös asenteemme elämään on usein myötäsyntyistä ja tiedostamatonta.

Synnymmekö luontaisesti ihmisiksi? Näin varmasti biologisesti on. Olemme jokainen ihmisiä. Usein yksimielisyys päättyykin tähän. Mitä on olla ihminen?

Tämän päivän ihminen on riisuttu aika paljaaksi. Olemme omaksuneet tieteellisestä maailmankuvasta joitakin perusolettamuksia, joita höystämme kulttuurisesti opituilla tavoilla ja asenteilla. Tieteellisestä maailmankuvasta olemme omaksuneet tietyt asenteet, jotka ovat sopineet sodanjälkeisten sukupolvien realismia korostavaan ja tunnetta ja tunteellisuutta vierastavaan kulttuuriin. Ikään kuin tarkkailisimme elämää uskaltamatta elää sitä.

Onnellisuus on asenteissamme vain sattumana suotavaa, sen tavoittelu ei. Sen sijaan elämämme on selviytymistä ja tyytymistä vähään. "Kenellä onni on, se onnen kätkeköön" tai "Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa" ovat olleet elämänohjeita, jotka ovat karaisseet meidät suotta iloitsemasta tai turhaan yrittämästä.

Kyynisyydestä lienee tullut yksi perustava elämänasenne. Asenteissamme on elämän kieltävää askeettisuutta ja onnen kieltävää tunneköyhyyttä, joka usein ilmenee tavat ja perinteet mitätöivänä arjen anarkismina ja yksilöllistyneenä moraalina: "Saan tehdä mitä hyvänsä kunhan en vahingoita muita". Pahimmillaan yksilön elämästä on tullut epätoivoista sairauden ja kuoleman kohtaamisen viivytystaistelua.

Ihmisen onnellisuutta tutkineet ovat todenneet, että ihminen on onnellinen, kun hän on hyvän yhteisön täysivaltainen jäsen. Me-henki, yhteiset tavoitteet, luottamus ja yksilön kunnioittaminen ovat tyypillisiä hyvän yhteisön ominaisuuksia. Ihanneyhteisön tai -yhteiskunnan tavoittelu ei ole tämän päivän päällimmäisiä asioita.

Monet lähimenneisyyden yhteiskuntakokeilut ovat osoittautuneet inhimillisiksi kärsimyksiksi ja käytännössä mahdottomiksi saavuttaa.

Suomalainen on tahdostaan riippumatta yhteiskunnan eli julkisyhteisöjen, valtion ja kunnan, jäsen. Hyvinvointivaltiolta on edellytetty jäsentensä hyvinvoinnin minimin takaamista.

Tällöin puhutaan peruspalveluista. Lähtökohtana on ollut ns. tarvehierarkia. Perustarpeiksi karkeimmillaan jätetään vain ihmisen elintoiminnoille välttämättömistä tarpeista huolehtiminen, jopa siten, että mitään tiedostamattomien potilaiden elintoimintoja pidetään yllä aikaa, rahaa ja vaivaa säästämättä.

Mieluummin tingitään muualta.

Tämä on mielestäni outoa, sillä jo alkeellisimmassakin ihmisyhteisössä on huolehdittu ihmisen tarpeista paljon kokonaisvaltaisemmin, vaikka jopa riittävästä ravinnosta olisi jouduttu tinkimään.

Yksi syy tähän on siinä, että tieteellisen ajattelun on ollut vaikea lähestyä ihmistä tietoisena ja tuntevana olentona, joten se puoli ihmisyyttä on ollut helppo sivuttaa. Ikään kuin ihmisen korkeammat toiminnot olisivat luksusta, joka ei kuulu normaaliin elämään.

Kunnan perustehtäväksi on määritelty jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiminen. Kuntalainen tuleekin nähdä myös muuna kuin fyysisesti kunnossa ja mahdollisimman pitkään elossa pidettävänä olentona, joka on arvokas vain ns. tuottavassa työssä. Tarvitsemme julkisyhteisöihin enemmän me-henkeä.

Onnellisuutta tavoitellessamme on kuitenkin syytä edetä harkiten, sillä kokemus on osoittanut, että päämäärää ei saavuteta keinolla millä hyvänsä.

Onnellisuus päämääränä ei pyhitä keinoja, eikä onnellinen yhteisö tai yksilön hyvä elämä ole helposti saavutettavissa.

Uskallammeko onnellisuuden toivotusten lisäksi tavoitella onnellisuutta kaupunkilaisille ja siten onnellista kaupunkia?

Kirjoittaja on Kuopion kulttuurijohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Puheenjohtajan valinta ei yksin pelasta keskustaa

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.