Opiskelijavalinnoissa vakavia ongelmia

Kevät ja alkukesä ovat olleet tavallista raskaampaa aikaa lukioista valmistuville ja jatko-opiskelupaikkaa hakeville nuorille. Abiturienttien paineet olisivat kasvaneet ilman koronavirustakin, sillä tänä vuonna voimaan astuneen korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen johdosta sisäänotossa painotettiin aiempaa enemmän ylioppilastodistuksen ja lukion arvosanoja.

Keväällä kokelaiden stressiä lisäsi ylioppilaskirjoitusten aikataulun tiivistäminen epidemian edettyä Suomessa. Pahempaa oli kuitenkin luvassa. Perinteiset massapääsykokeet osuivat tiukkojen kokoontumisrajoitusten aikaan, jolloin yliopistojen oli ryhdyttävä etäjärjestelyihin. Teknisiltäkään virheiltä ei vältytty, mutta ennen kaikkea etäkokeisiin liittyi vakavia periaatteellisia, hakijoiden oikeusturvan vaarantavia ongelmia.

Itä-Suomen yliopistossa epäonnistui toukokuussa ensimmäinen valintakoe, ja haku kasvatustieteen kelpoisuusopintoihin jouduttiin uusimaan.

Itä-Suomen yliopisto oli mukana myös oikeustieteellisen alan yhteisvalinnassa, jonka pisteytyksessä havaittiin myöhemmin virhe. Yliopistojen yhteisellä harkinnalla tapahtumalle saatiin kohtuullinen päätös, jonka mukaan hakukohteisiin otetaan ilmoitettua enemmän uusia oikeustieteen opiskelijoita. Onkin reilua, ettei opiskelupaikkatiedon mukaan elämäänsä suunnitelleita nuoria jätetä rannalle, vaikka laajennettu sisään­otto koetteleekin opetusresursseja.

Etäkokeessa huijaaminen on helpompaa kuin valvotussa tilaisuudessa, mutta yliopistojen yritykset ehkäistä vilppiä johtivat uusiin hankaluuksiin.

Kauppatieteellisellä alalla päädyttiin keinotekoiseen sääntöön, jonka mukaan toisen vaiheen kokeessa sallittiin korkeintaan 20 prosenttia heikompi suoritus kuin etäkokeessa. Ääritapauksessa ilman paikkaa jäi kokelas, joka olisi saanut paikan pärjäämällä ensi vaiheessa suoritustaan heikommin (Yle 10.7.).

Jos poikkeusoloihin vielä myöhemmin joudutaan palaamaan, kokeissa kuten myös opintoihin sisältyvissä tenteissä on parasta ehkäistä vilppiä sisällöllisin vaatimuksin. Akateemisten viranhaltijoiden on kyettävä laatimaan tehtävät niin, että niissä mitataan netistä löytyvän nippelitiedon sijaan kokonaisuuksien ymmärtämistä ja kykyä tieteelliseen ajatteluun. Kullekin alalle kykenevimmät erottuvat joukosta, kunhan kokeet vain tehdään riittävän vaativiksi.

Eduskunnan oikeusasiamies on saanut opiskelijavalinnoista yli sata kantelua (Helsingin Sanomat 11.7.). Yliopistojen on myönnettävä virheensä ja otettava niistä opiksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaikki maahantulijat koronatestiin

Saarikko ei perinyt keveintä ministerinsalkkua

Lukashenkon asemaan murtumia

Kunnat eivät lomauta opettajia ilkeyttään

Miten Suomi muuttuu, vai muuttuuko?

Kouluverkon suunnitteluun tarvitaan parempia ennusteita

Vihreissä jälleen vetoa hallituksesta oppositioon

Lyhennysvapaita aitoon tarpeeseen

Kulmuni on köysissä

Viitostie parantuu sumppu kerrallaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.