Opiskelijavalintoja uudistettava harkiten

Ylioppilastutkinnon kehittämistä pohtineen työryhmän mukaan ylioppilaskoetta voisi lyhentää ja suoritettavien aineiden painotuksia muuttaa. Kokeen pituus putoaisi kuudesta tunnista neljään ja äidinkielen koe tiivistyisi yhteen päivään. Nykyiseen neljän kirjoitettavan kokeen minimivaatimukseen lisättäisiin joko yksi reaaliaine tai vieras kieli.

Vaatimustason korottaminen on perusteltua siltä kannalta, että tavoitteena on lisätä ylioppilastutkinnon painoarvoa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Toisaalta koeajan lyhentäminen nykyisestä toimii laajaa osaamisen mittaamista vastaan. Työryhmän mukaan lyhennetty koe vähentää kokelaiden kokemaa painetta ja stressiä.

Ehdotukset herättävät kuitenkin jatkokysymyksiä. Vähentääkö niukempi aika todella stressiä koetilanteessa? Entä miten voidaan samalla lisätä vaatimustasoa ja vähentää paineita?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on sopinut korkeakoulujen kanssa, että pitkää valmentautumista vaativista pääsykokeista luovutaan vuoteen 2018 mennessä. Ministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan nykyinen tapa kuormittaa nuoria, lisää välivuosia ja ohjaa kalliille valmennuskursseille. Työryhmäehdotus opiskelijavalintojen uudistamisesta on lausuntokierroksella. Opetusneuvos Johanna Moision mukaan todistuspohjaisen valitsemisen lisääminen ja pääsykokeiden merkityksen vähentäminen on saanut taakseen vahvaa tukea (SS 4.4.).

Kaksoisuudistuksen tavoitteet ovat erinomaiset. Niin nuorten välivuosista kuin arveluttavasta valmennuskurssibisneksestä tulisi päästä eroon. Sitäkin tärkeämpää on, että uudistusta arvioidaan rationaalisin perustein. Käytännön vaikutuksia on hyvä pohtia jo ennakkoon. Erityisesti korkeakoulujen ja opiskelijoiden näkemykset tulisi huomioida.

Uudistus voi olla teoriassa kaunis, mutta nuoret eivät välttämättä toimi sen mukaan. Opettavainen esimerkki tulee ensikertalaiskiintiöstä, joka oli valinnoissa pakollinen ensi kertaa vuonna 2016. Tavoitteena oli alentaa keskimääräistä opintojen aloitusikää, mutta kävi päinvastoin. Kun ensimmäisestä valinnasta tehtiin sitovampi, entistä useampi nuori lykkäsi sitä (SS 14.4.).

Yliopisto-opiskelijoita edustava Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) pitää uhkana, että suosituimpien alojen koulutuspaikat kohdentuisivat vain ylioppilaskirjoituksissa täydellisesti menestyneille, jolloin alakohtaista motivaatiota ei voitaisi varmistaa. Paljon parjatulla pänttäämiselläkin on paikkansa sekä lukiossa että korkeakouluissa. Esimerkiksi lääketieteessä ja oikeustieteessä on omaksuttava laajoja tietoaineistoja niin opiskelussa kuin itse ammatissa. Vaativa pääsykoe toimii myös motivaation mittarina.

Toisaalta matemaattis-luonnontieteelliseen koulutukseen on vanhastaan otettu paljon sisään pelkällä lukio- ja ylioppilastodistuksella. Sen painoarvoa voidaan lisätä, mutta alakohtainen harkinta on sallittava jatkossakin, jotta jokaiseen ammattiin valikoituvat sopivimmat ja ahkerimmat opiskelijat.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.