Oppi ahneudesta

Harvoin on astuttu uuteen vuoteen yhtä epävarmoissa tunnelmissa kuin nyt. Viime vuoden kaksi viimeistä kuukautta olivat kuin paha uni. Vuosi alkaa hernerokkasumussa. Ilmassa on vain arvauksia - niin meillä kuin maailmallakin.

Yrityksissä seurataan mykistyneinä murhaavaa tunnuslukujen kehitystä, hallitukset yrittävät padota sortuvia talouden rakennelmia ja pysäyttää paniikkitunnelman leviämisen, talousasiantuntijat levittelevät käsiään neuvottomina. Talousviisaus taitaa olla uudenvuoden tinojen varassa. Röpelöiseltä näyttää.

TILANNE on enemmän kuin hämmentävä. Miljoonilla, ehkäpä miljardeillakin ihmisillä on yhtäkkiä huoli huomisesta. Jopa sellaisilla, jotka ovat kylpeneet yltäkylläisyydessä. Kummallista; eihän maa ole vajonnut jalkojemme alta eikä taivas pudonnut päällemme.

Ehkäpä neuvottomuudessa on kyse lopulta siitä, että emme ole sukupolviin tottuneet elämään ennustamattomuudessa. Ennustettava kehityskulku luo turvallisuutta. Se on suurimpia saavutuksiamme.

Sivilisaatio on pohjimmiltaan pyrkyä pois epävarmuudesta. Siksi ennustettavuuden horjuminen järkyttää mieliä, vaikka muutokset olisivat merkityksettömiä, suurelta osin vain suhteellisia. Yltäkylläinen kokee kylläisyyden pelottavana.

SUOMESSA nykytilannetta verrataan tuon tuostakin 1990-luvun lamaan. Joitakin yhteisiäkin piirteitä toki on, mutta se oli paljolti Suomen oma lama. Pelurit olivat silloinkin asialla, mutta kotimaiset pelurit.

Nyt peli karkasi käsistä maailmanlaajuisesti. Soppa keitettiin siellä, mihin kaiken talousviisauden on kuviteltu kerääntyneen. Ja siellä, mihin pelimerkkejä on kertynyt kasapäin.

Amerikkalaisten pörssiyritysten sanotaan menettäneen viime vuoden aikana arvostaan 7 300 miljardia dollaria, yli kolmanneksen. Tätä kovemmin on rysähtänyt vain kerran, vuonna 1931. Tuolloin jenkkien osakkeiden arvosta suli vuodessa puolet.

AMERIKKALAISTEN köyhtymistä ei kannata maailmalla surra. Supervallan oli aikakin saada kunnolla kynsilleen, niin holtitonta ja häikäilemätöntäkin meno on ollut.

Maailma tarvitsee uudenlaista, vastuullisempaa johtajuutta. Ehkä talouden pelisäännötkin tervehtyvät.

Viimeistään nyt olisi syytä kyseenalaistaa taloustiede: onko se pelkkää käyttäytymistiedettä, pohjimmiltaan vain oppi ahneudesta? Ahneus ja pelko hajottavat rationaaliset mallit, ja samalla kaiken ennustettavuuden.

VASTAUKSIA talouskriisiin, sen syntyyn ja seurauksiin, kannattaa tuskin hakea talousoppineilta. Jos vastaus löytyisi sieltä, kriisiä tuskin olisi edes syntynyt. Maksumiehiksi joutuneet hallituksetkin ovat vain välikappaleita joutuessaan kamppailemaan lopulta varsin simppelin markkinavoiman kanssa: talouskriisi on käynnistynyt korvien välissä ja siellä on myös tärkein lääke sen taltuttamiseksi.

Jos tavalliset kansalaiset kautta maailman käyttäytyvät kutakuinkin samalla tavalla kuin tähän saakka, taantuma madaltuu ja lyhenee. Lama tulee taas sitä varmemmin, mitä enemmän siitä puhutaan.

Finanssikriisi on pohjimmiltaan korkeinta tuottoa etsivän ylijäämärahan läikähtelyn seuraus. Riskit realisoituvat joskus, ja pelirahat pannaan uusjakoon. Kekseliäimmät, rohkeimmat ja onnekkaimmat tekevät taas paljon rahaa. Suhdannevaihtelut ovat markkinatalouden polttoainetta.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Savon Sanomien pääkirjoitustoimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.