Oppia Baltiasta

Viro vetää puoleensa suomalaisia yrityksiä. Parhaillaan noin 4000 suomalaisyritystä toimii maassa ja yhtä monet harkitsevat toimintojen käynnistämistä Suomenlahden eteläpuolelle.

Osalla kyse on yrityksen kansainvälistymispyrkimyksistä, mutta monen suunnitelman taustalla on kilpailukyky: Suomen kustannustaso toimii tehokkaana työntövoimana kasvaville Baltian lähimarkkinoille.

Kävimme toukokuussa savolaisen yritysjoukon kanssa katsomassa, mitä Baltiassa tapahtuu. Erityisesti halusimme tietää, löytyykö markkinoilta bisnesmahdollisuuksia kansainvälistymishakuisille pohjoissavolaisille yrityksille. Löytyihän niitä.

Riikan, Tarton ja Tallinnan kautta kiertänyt matka synnytti myös yhteiskunnallisia havaintoja kehityksestä, josta voisimme ottaa oppia. Suomen on selkeästi korkea aika lopettaa opastava asennoitumisensa suhteessa Baltiaan. Virossa ja Latviassa on menty muutamassa vuodessa joissakin asioissa kirkkaasti meidän ohi.

Suomi on tainnut tuudittautua edelläkävijän maineeseensa ja on hieman huomaamattaan jäänyt kehityksessä jälkeen.

Erityisesti silmään pistää Viron etumatka julkisen sektorin sähköisten järjestelmien hyödyntämisessä.

Suomessa on omat sähköiset järjestelmänsä eri hallinnonaloille, maakunnille ja kunnille. Jokaisen viraston tarpeet ovat jostain syystä niin erityiset, että kaikille pitää kehittää ihan oma järjestelmänsä. Ne eivät luonnollisestikaan keskustele keskenään, jolloin samoja tietoja kootaan ja päivitetään eri paikoissa yhä uudelleen ja uudelleen.

Virossa sen sijaan kaikki julkisten toimijoiden hallussa oleva tieto on samassa järjestelmässä. Ihan riippumatta siitä, onko kyse terveydestä, koulutuksesta, luvista tai vaikka poliisiasioista, kaikki tieto on saatavilla yhden järjestelmän kautta.

Digitaalisesti hoituu myös äänestäminen, luonnollisesti mistä päin maailmaa tahansa. Samoin allekirjoitukset ovat sähköistyneet, mikä vapauttaa ihmiset hoitamaan asioitaan milloin vain, mistä vain.

Hienoa on myös asennoituminen tiedon omistajuuteen. Kaikki kansalaisesta koottu tieto on henkilökohtaisesti ja tietoturvallisesti saatavilla sähköisen ID-kortin kautta. Kukin voi itse valvoa, mitä tietoja hänestä on tallennettu, ketkä viranomaiset niitä tarkastelevat ja milloin.

Suomessa asia on kutakuinkin päinvastoin. Meistä jokaisesta kootut tiedot ovat lukuisten eri viranomaisten takana ja kansalaisen on erikseen pyydettävä pääsyä omiin tietoihinsa. Lähestymistapa on jokseenkin menneestä maailmasta.

On selvää, että tehokas ja kokonaisvaltainen sähköinen järjestelmä keventää julkisen sektorin hallintotaakkaa ja siten pienentää suoraan julkisen sektorin kustannuksia. Tämä lienee yksi konkreettisista ratkaisuista Viron kevyemmän verotuksen taustalla.

Virossa ja Latviassa huomiota kiinnittää ylipäänsä yhteiskunnan dynaamisuus. Molemmat maat sukelsivat vuonna 2009 syvälle. Sukellusta seurasi nopeasti isoja muutoksia ja maat palasivat hämmästyttävän ripeästi kasvu-uralle.

Kummankin verotusmalli on selkeä ja kevyt. Mallit kannustavat työntekoon ja yrittämiseen. Yrityksiä kannustetaan kasvuun.

Pari esimerkkiä:

Latviassa on tarjolla pienimmille mikroyrityksille 9 prosentin tasavero, joka maksetaan voiton sijaan yrityksen liikevaihdosta. Se pitää sisällään kattavasti yrityksen julkiset maksut, jopa työntekijöiden tuloveron. Vero maksetaan yhdelle tilille ja viranomaiset huolehtivat sen jyvittämisestä eri tahoille. Helppoa ja yksinkertaista.

Virossa puolestaan yhteisöveroa maksetaan vain jaetusta osingosta ja muusta voitonjaosta. Veroa ei makseta siitä osasta yrityksen voittoa, joka jätetään yritykseen. Malli kannustaa investointeihin ja ohjaa kasvun työpaikkoineen tehokkaasti maan sisälle.

Yhteiskunnan dynaamisuuden taustalla on myös päätöksiä, jotka ovat varmasti yksilöiden kannalta raskaita. Muun muassa palkkataso on matala. Molemmissa maissa pyritäänkin yleisen palkkatason nousuun. Pääsy kasvu-uralle luo siihen myös edellytyksiä.

Palkkataso herätti runsaasti mietteitä Baltian matkalla olleessa seurueessamme. Yksi mahdollinen johtopäätös on, että Baltiassa syntynyt kasvu on toistaiseksi vaurastuttanut harvoja, mutta asetelmat laajempaan hyvinvointiin ovat otolliset.

Suomessa sen sijaan useat nauttivat nykyisestä hyvinvoinnista. Asetelmat puolestaan ovat sen suuntaiset, että hyvinvoinnin taso ja laajuus ovat vaarassa laskea.

Herää kysymys, kuinka kestävällä pohjalla Suomen hyvinvointi pidemmällä tähtäimellä on.

Suomen yksi keskeisimmistä kuumista perunoista on julkisen sektorin kestävyysvaje. Julkisten tehtävien hoito maksaa enemmän kuin mihin meillä on varaa. Siksi Suomi velkaantuu. Kustannusrakenne heijastuu suoraan myös yritysten kilpailukykyyn.

En yritäkään väittää, että ongelman ratkaiseminen olisi yksinkertaista. Silti olisi syytä tunnustaa, että meidän ei tarvitse keksiä ainakaan koko pyörää uudelleen. Valmiita, toimivaksi testattuja ratkaisuja löytyy muualta. Pari hyvää esimerkkiä voisi löytyä Baltian dynaamisuudesta ja Viron sähköisistä palveluista.

Hedelmällisen yhteistyön näkökulmasta Suomen, Viron ja Latvian tilanne taitaa olla lähes ideaali. Kun kaikilla on annettavaa ja saatavaa, kannattaa ihan vakavasti miettiä, mitä avoimella ja tiiviillä yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa. Kenties poikkeuksellisen dynaaminen ja vetovoimainen useamman maan markkina-alue. Riittääkö Suomessa nöyryyttä tähän?

Kirjoittaja on Kuopion kauppakamarin toimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.