Oppia Unkarista?

Miltä tuntuisi, jos Suomen ensi huhtikuussa valittava uusi eduskunta ensimmäisenä työnään päättäisi puolittaa kansanedustajien määrän? Entä sellainen lainmuutos, jolla valtion virkamiehet muutettaisiin hallituksen virkamiehiksi kuukauden irtisanomisajalla ja heistä useimmat saisivat lähteä?

Lisäksi vanhat Suur-Suomen kartat otettaisiin laajasti käyttöön myös virallisissa tiloissa. Euroopan unionille kerrottaisiin ilmoitusasiana, että EU-rahojen käyttö pannaan kokonaan uusiksi ja ulkosuomalaisille myönnettäisiin kaksoiskansalaisuus.

Uusi pääministeri kertoisi lomamatkaltaan myös presidentille, että tämän on syytä pyytää eroa ja samalla hän ilmoittaisi kenet valittaisiin tilalle. Hän panisi muutoinkin tuulemaan. Uusia lakeja vietäisiin läpi eduskunnassa nopeimmillaan jopa yhdessä päivässä.

Aivan näin veret seisauttavaa vaalitulosta tuskin me suomalaiset aiheutamme.

Sukulaiskansamme unkarilaiset sen kuitenkin tekivät viime kevään vaaleissa. He äänestivät Viktor Orbánin johtaman Fidesz- puolueen maanvyörymävoittoon. Puolue sai liki 70 prosenttia äänistä ja parlamenttiin kahden kolmasosan enemmistön. Se on pannut kansaan vetoavat vaalilupauksensa toteen.

Väriä unioniin Budapestissä aiemmin vallassa olleet sosialistit ovat hyvin eurooppalaismielisiä. Heidän murskatappionsa viime kevään vaaleissa johtui osittain tästä eikä suinkaan siitä, että Suomesta sosialistien vaalikampanjaa kävi vauhdittamassa Eero Heinäluoma.

Päätekijä Unkarin "äänestyskoppien vallankumouksessa" oli kansallistunteen nousu yhdistyneenä vakaviin talousvaikeuksiin ja korruptioskandaaleihin. Entinen valtapuolue ei ollut likimainkaan yksin syypää näihin ongelmiin. Mutta se sai maksaa koko poliittisen laskun korkojen kera.

Tyytymättömyys maassa oli niin suurta, että se johti väkivaltaisiinkin mellakoihin. Tämä ilmapiiri johdatti Orbánin vaalivoittoon, jolle vetää vertoja vain Vladimir Putinin ja Yhtenäinen Venäjä-puolueen kannatus Venäjällä. Vaalien vilpittömyyttä ei silti ole syytä asettaa kyseenalaiseksi.

Kansallinen yhtenäisyys on Orbánin päällimmäisenä iskulauseena, eikä ole epäilystäkään siitä ke-nen johdolla tuo yhtenäisyys on tarkoitus rakentaa. Se ulottuu myös naapurimaihin, sillä yli kaksi miljoonaa unkarilaista asuu maan rajojen ulkopuolella.

Rajojen muuttamista Unkari ei vaadi mutta edellyttää unkarilaisvähemmistöjen aseman parantamista ja "laajaa autonomiaa" heille Romaniassa ja muissa naapurimaissa. Unkarin suurvaltamenneisyyden perään haikailusta kertoo sekin kuinka monen budapestiläistaksin tai kaupan ikkunaa koristaa kartta, jossa Unkarin rajat ulottuvat Välimerelle.

Uusi hallitus ilmoitti uhmakkaasti Kansainväliselle valuuttarahastolle, ettei se tarvitse sosialistien neuvottelemia lainarahoja. Maa saa Orbánin mukaan tarvitsemansa rahoituksen markkinoilta. Ulkomaiset pankit pannaan ylimääräiselle verolle, mikä on rahansa ja asuntonsa valuuttaluotoissa menettäneille unkarilaisille mieleen.

Unkari on yhteisen unionimme puheenjohtajamaa ensi vuoden alkupuolen. Uuden hallituksen retoriikka on tarkoitettu enemmänkin kotimaiseen kulutukseen kuin hillittyihin eurooppalaisiin kokoussaleihin. EU-kokouksiin voi silti ensi vuonna tulla uutta väriä. Sen verran pitkän askeleen tuleva puheenjohtajamaa on kansallismieliseen populismiin ottanut.

Täysi hyöty EU:sta Suomalaisyrityksillä on paljon pelissä Unkarissa Nokiasta alkaen. Voi olla, että alkanut talouskasvu, jonka veturina Euroopassa on Unkarille tärkeä Saksa, pelastaa Unkarin johdon pälkähästä, eikä työttömyys ja valtiontalouden alijäämä enää kauan jatka kasvuaan.

Sitä meidän suomalaistenkin on syytä toivoa, sillä Kreikan jälkeen Unkari oli hetken aikaa vahva ehdokas EU:n yhteisen tukipaketin vastaanottajaksi. Vientivetoisen Unkarin toipuminen on siksi siellä toimivien yritystemme ja veronmaksajienkin etu.

Maamme suurlähettiläänä veljeskansan asioita seuraa ja Suomen etua ajaa kokoomuksen entinen ministeri ja lappilainen kansanedustaja Jari Vilén. Hän on esimerkki kuinka poliitikosta voi tulla myös hyvä diplomaatti. Tämän opimme, kun maakuntajohtajat kävivät syyskuun alussa Unkarissa.

Toinen oppi oli se, että Unkari on osannut laittaa saamansa mittavat EU-rahat kohteisiin, joista jää näkyvä jälki. Maataloustukien lisäksi maa saa EU:n rakennerahastovaroja vuoteen 2013 mennessä noin 27 miljardia euroa. Se jo näkyy ja tuntuu.

Lapin kokoisen maan moottoritiet on pantu kuntoon tavalla, jota viitostien pätkärakentamista ihmettelevä maakuntajohtaja voi vain kadehtia. Kaupunkien keskustoja sekä metro- ja raitiotielinjoja rakennetaan kovalla vauhdilla. Eurooppalaiset veronmaksajat pääsevät osallistumaan myös vanhojen unkarilaislinnojen kunnostukseen, josta varmasti joku suomalainenkin matkailija saa nauttia.

Unkarin EU-puheenjohtajuuden on tarkoitus huipentua Budapestin lähellä Gödöllön kaupungissa, johon EU-johtajat kokoontuvat. Kuulun Sissi-kuningattaren kesälinnan remontti oli kuun alussa silti vielä pahasti kesken.

Hankkeen projektipäällikkö kuitenkin vakuutti, että linnan hevostalli ehditään tammikuuhun mennessä palauttaa Itävalta-Unkarin suurvalta-ajan loistoon. Samalla hän kiitti meitä veljeskansan edustajia kunnostuksen rahoitukseen osallistumisesta.

Puna-armeijan sotilaskasarmina rappiolle menneen eurooppalaisen barokkilinnan remontille onkin syytä toivottaa menestystä. Voisihan EU-varoja huonomminkin käyttää.

Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.