Osaajien houkuttelusta on tullut todellinen taitolaji

Siilinjärveläinen Hydroline Oy on pitkin syksyä hauskuuttanut sosiaalisessa mediassa potentiaalisia uusia työntekijöitä ja muitakin ihmisiä humoristisilla Hydro-Pena-rekrytointivideoilla, jotka luovat kuvaa mukavasta ja menestyvästä työnantajasta. Lupaus 40 osaajan palkkaamisesta tuotantoon on johtanut noin 400 työhakemukseen paitsi lähialueilta myös muualta Suomesta. Kampanja jatkuu, koska työpaikoista on täytetty vasta noin puolet eli koneistajia tarvitaan edelleen lisää (Savon Sanomat 30.11.).

Niin hauskaa kuin videoiden katselu onkin, itse asia on äärimmäisen vakava. Taitavista, osaavista ja työhön pelotta tarttuvista ammattilaisista on oikeasti pula. Eikä noin 250 ihmistä työllistävä Hydroline ole ainoa yritys, jonka suurin kasvukipu on juuri puute osaavista tekijöistä. Itse asiassa Hydrolinen työvoimapula paljastaa, että ongelma voi olla vielä ankarampi yrityksissä, jotka eivät ole alansa nykyaikaisimpia toimijoita kansainvälisesti. Hydrolinen asiakaskunnan muutamasta nimestä voi päätellä, että investointien elpyminen maailmalla on tuonut töitä Siilinjärvelle: Sandvik, Rocla, John Deere, Cargotec, Agco, Valtra ja Bronto Skylift.

Hydrolinen videoista on nähtävissä yhdenlainen ajankuva. Työpaikkaa ei valita välttämättä sijainnin perusteella, palkan takia tai ylenemismahdollisuuksien toivossa, vaikka nekin toki kaikki vaikuttavat, vaan tärkeintä tuntuu olevan, että töissä viihtyy, työkaverit ovat kivoja ja työilmapiiri innoittaa.

Työntekijöitä kiinnostavat myös työsuhteeseen liittyvät edut kuten liikunta- ja kulttuurisetelit, laajat työterveyshuollon palvelut ja myös tulospalkkio-järjestelmät, jotka paitsi kannustavat ja motivoivat hyviin suorituksiin lyhyellä tähtäimellä myös sitouttavat pitkällä aikavälillä.

Teknologiateollisuus on osannut ennakoida pian parinkymmenen vuoden ajan, että kohta se työvoimapula iskee. Kun se nyt näyttää lopulta iskeneen, nopeita koko alaa helpottavia ratkaisuja ei olekaan saatavilla. Hitsaajia, koneistajia ja kokoonpanijoita ei ole tarpeeksi muun muassa siksi, että koulutus ei ole kiinnostanut nuoria. Kenties puheet robotisaation mullistavasta vaikutuksesta ovat vähentäneet alalle hakeutumista. Nyt voidaankin kysyä, tuliko yliarvioitua robotisaation vaikutusta lyhyellä tähtäimellä.

Työnhakijoilla olisi hyvä olla edes joku ammatillinen pohjakoulutus, jotta perehdytys uuden työantajan omiin teknisiin käytäntöihin onnistuisi mahdollisimman kivuttomasti. Tosin hyväksi hitsaajaksi kasvaminen ottaa usein aikaa, eikä koneistuksenkaan saloihin ole helppo perehtyä ilman minkäänlaista peruskoulutusta.

Osaajapulaa voidaan selittää tietysti myös toimialan ja ammattien maineella. Yrityksillä ja työntekijöillä onkin suuri vastuu siitä, millaista viestiä erilaisista tehtävistä välittyy. Vaikutukset voivat olla todella pitkäaikaisia, kuten nyt on nähty. Nuoret valitsevat toisin kuin yritysten toive ja tarve olisi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.