Osaamisella kasvuun

Uuden hallituksen on otettava vakavasti ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Osaaminen ja erityisesti ammatillinen koulutus tulee olemaan avainasemassa kun etsitään keinoja miten Suomen talouden rakenteita uudistetaan.

Edellisen hallituksen viime metrien kompurointia ei pidä toistaa. Jo alun perin kohtuuttomat ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet 260 miljoonan euron säästöt ja siihen liittyneet koulutuksen rakenneuudistus kaatuivat eduskunnassa.

Osaamisen ja koulutuksen merkitys tunnistettiin laajasti ennen vaaleja.

Koulutuspoliittisen keskustelun keskiössä ovat olleet yliopistot ja korkeakoulut. Tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kannalta tämä on tietenkin perusteltua. Ammatillista koulutusta ei kuitenkaan ole syytä unohtaa. Suurimmat opiskelijamäärät ovat ammatillisessa koulutuksessa. Vuonna 2013 ammatillisessa koulutuksessa opiskeli yhteensä 314 000 suomalaista. Myös eri kouluasteiden yhteistyöllä voidaan saavuttaa merkittäviä uusia avauksia.

Perustutkinnon suorittajista puolet tähtää ammatilliseen perustutkintoon ja toinen puoli tähtää ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon.

Toimialojen välillä on suuria eroja.

Itä-Suomen tulevaisuudelle tärkeiden toimialoilla, luonnonvara- ja ympäristöaloilla kaksi kolmasosaa opiskelijoista suorittaa ammatillista perustutkintoa. Matkailun kannalta tärkeässä majoitus- ja ravintolapalveluissa jopa neljä viidesosaa tutkinnoista on ammatilliseen perustutkintoon tähtääviä.

Laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että vain viennin avulla Suomen talous voi lähteä kasvuun, jolla voidaan turvata hyvinvointi. Erityisesti kansainvälisillä markkinoilla kilpailevat vientiyritykset tarvitsevat korkean tason osaajia kaikilla tasoilla ja kaikkiin tehtäviin.

Korkeatasoisen tutkimuksen ja tuotekehittelyn ohella tarvitaan osaajia myös tuotantoon, huoltoon ja muihin palveluihin.

Teollinen internet on jo tämän päivän todellisuutta. Globaalien arvoketjujen murros koskettaa lähes kaikkia työtehtäviä kaikilla toimialoilla. Teollinen internet yhdistää tavaranvalmistuksen ja digitaalisen palvelutuotannon. Tämä vaatii yrityksissä uudenlaista monipuolista ammattiosaamista.

Yhä harvempi yritys toimii vain kotimarkkinoilla, suojassa kansainväliseltä kilpailulta.

Korkea ammatillinen osaaminen nostaa luonnollisesti myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten ja julkisen sektorin tuottavuutta.

Maailman talousfoorumin WEF:n tuore vertailu osoittaa, että Suomi on kyennyt tehokkaasti hyödyntämään erityisesti nuorten osaamispääomaa. Tilanne ei siis ole huono, mutta uuden hallituksen on toimittava taiten. Muutokset ravistelevat työelämää ja uudistuksia tarvitaan myös ammatilliseen koulutukseen. Ammatillinen koulutus ei saa jäädä kehityksestä jälkeen. Hallinnollisten rakenteiden uudistamisen ohella on koulutuksen sisältöjen seurattava kansainvälisen kehityksen mukana.

Suomi tarvitsee monipuolista ammatillisia oppilaitoksia, jotka muodostavat alueellisesti kattavan verkoston.

Keskittämisen sijasta päätöksentekoa on hajautettava nykyistä enemmän alueille, joilla on paras tuntemus oman alueensa työelämän tarpeista. Käytännön yhteys niin yrityksiin kuin julkisiin työnantajiin antaa hyvät edellytykset arvioida tulevaisuuden koulutustarpeita.

Alueiden erilaiset tarpeet on kyettävä ottamaan huomioon päätöksenteossa. Koulutustarpeiden alueellinen ennakointi muodostuu yhä tärkeämmäksi, jotta koulutustarjontaa voidaan nykyistä ketterämmin ohjata kysynnän mukaan.

Vastuu ammatillisesta koulutuksesta sopiikin hyvin kaavaillun uuden maakuntahallinnon tehtäväksi.

Suomeen tarvitaan monipuolinen koulutuksen järjestäjien verkko, jossa on sijansa niin julkisen kuin yksityisen sektorin oppilaitoksille unohtamatta kolmannen sektorin oppilaitoksia.

Erityisen tärkeäksi muodostuu ammatillisen aikuiskoulutuksen rooli. Työelämän nopeat muutokset edellyttävät koko työuran kestävää osaamisen uudistamista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen on ylläpidettävä ja vahvistettava työntekijöiden osaamista työuran eri vaiheissa.

Yhä useammat haluavat löytää elämässään uusia polkuja työelämään. Noin 50 000 oppisopimusopiskelijasta 30 000 onkin aikuiskoulutuksessa suorittamassa erikoisammattitutkintoa.

Työpaikoilla oppiminen tulee lisääntymään. Opiskelijoiden yksilölliset erot ja toiveet tulevat edelleen lisääntymään. Ammatillisen koulutuksen onkin kyettävä tarjoamaan opiskelijoille yhä enemmän omia räätälöityjä polkuja työelämään.

Ammatillisen osaamisen kehittäminen vaatii tietenkin voimavaroja. Koulutuksen tehostamiseen tarvitaan hallinnon virtaviivaistamista ja ennen kaikkea oppilaitosten ohjauksen uudistamista. Perinteisen yksityiskohtaisen keskushallinnon antaman normiohjauksen sijasta on siirryttävä tulokseen perustuvaan ohjaukseen.

Yhden koulutuksen esteen hallitukseen menevät puolueet ovat jo raivanneet.

Koulutusviennin lainsäädännölliset esteet on luvattu purkaa, jotta tutkintoon johtavaa koulutusta, myös ammatillista koulutusta, voitaisiin myydä ulkomaille.

Tämä on hyvä alku.

Uuden hallituksen vaativa tehtävä on varmistaa Suomen kilpailukyvyn vahvistaminen niukkenevilla resursseilla. Ilman korkeatasoista ammatillista osaamista se ei onnistu.

Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Vanhuspalveluissa on suo siellä ja vetelä täällä

Röyhkeä Trump haastaa johtamansa demokratian

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.