Osallistumistulo voisi uudistaa sosiaalipolitiikkaa

Professoreiden Heikki Hiilamo ja Pasi Moisio johtama tutkijaryhmä ehdottaa Suomeen vastikkeellista sosiaaliturvaa. Nykyinen Kelan työmarkkinatuki muuttuisi nimeltään ja sisällöltään. Osallistumistukea voisi saada pitkäaikaistyötön, kun tekisi sitä mitä kunnan sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja tehtäväksi antaa. Työtön voisi myös itse ehdottaa, mitä hän mieluimmin tekisi.

Työryhmä esittää jatkovalmistelun pohjaksi Hollannin mallia. Uudistus mullistaisi pitkäaikaistyöttömien oikeuksia ja velvollisuuksia. Tietenkään osallistumistoiminta ei voisi korvata palkkatyötä.

Ehdotuksen mukaan työtön voisi osallistua vaikka kansalaisjärjestöjen toimintaan tai opiskella kansalaisopistossa tai hoitaa läheisiään. Idea on siis järjestää työttömälle tekemistä, jotta hän saisi elämästä otteen uudelleen.

Osallistumistulo olisi 697 euroa kuukaudessa eli saman verran kuin työmarkkinatuki nyt. Jos työtön kieltäytyisi hänelle tarjotuista tehtävistä, hänen tukensa putoaisi toimeentulotuen perusosan tasolle, joka on nyt yksin asuvalla 485,5 euroa kuukaudessa.

Ehdotus on erittäin mielenkiintoinen. Siihen on syytä suhtautua ennakkoluulottomasti, sillä ongelma on suuri. Joulukuussa Suomessa oli yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita ihmisiä 58 900. Tutkijoiden mukaan osallistumistuloa voisi saada 90 000 työtöntä.

Haasteita järjestelmän rakentamisessa tulee varmasti eteen. Muutama vuosi sitten Paltamossa kokeiltu täystyöllisyysmalli törmäsi niin sanottuun lukkiutumisefektiin. Nuoret miehet jäivät Työvoimatalon työpajoihin eivätkä hakeneet esimerkiksi Kajaanista töitä ja kursseja, joita siellä olisi ollut.

Moni muu maa on ottanut niin sanotun yhdyskuntatyön ohjelmaansa jo aikaisemmin. Tällä hetkellä Hollanti, Saksa, Tanska, Iso-Britannia, Portugali, Slovenia, Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Puola, Sveitsi, Luxemburg, Belgia, Bulgaria, Kroatia, Norja, Romania ja Liettua. Professori Hiilamo totesikin sosiaaliturvan pettäneen lupauksensa kaikkialla länsimaissa. Ensi­reaktioiden perusteella Hiilamon mainitseman tosiseikan tunnustaminen vaikuttaa olevan hyvin vaikeaa. Katsotaan, että työttömiä rankaistaan, jos heitä aktivoidaan tekemään jotakin.

Tilanne on kuitenkin niin vakava, että ideologiset ja populistiset puheet nöyryyttävästä pakkotyöstä tai risusavotoilla riistämisestä on syytä unohtaa ja oivaltaa, että osallistumistulon perimmäinen idea on ehkäistä työttömän syrjäytymistä. Suomalaisen yhteiskunnan suurin turvallisuusriski piilee juuri syrjäytymisessä, joka aiheuttaa toivottomuutta ja katkeruutta. Huono-osaisuus voi johtaa päihdeongelmiin, rikollisuuteen ja järkyttää jopa yhteiskuntarauhaa.

On selvää, että osallistumistulo ei ole mikään taikatemppu, jolla pitkäaikaistyöttömien syrjäytymisuhka poistuu. Se on kuitenkin rakentava ja inhimilliseltä vaikuttava ehdotus, josta on syytä pikaisesti rakentaa esimerkiksi alueelliseen kokeiluun soveltuva toimintamalli.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Energiamarkkinoilla on taas nähtävissä vaaran merkkejä

Johtajapulmasta tulee pitkään imagotappiota

Suomen monitieteisin yliopisto

Malttia pöyristymisiin

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Rasismia eivoi voittaa valehtelulla

Pääministerit ja Itämeri

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.