Ota vain kaksi viipaletta

Viime viikolla julkaistiin ilahduttava uutinen: suomalaiset aikuiset eivät enää liho.

Kyseessä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan, Titta Salopuron ja Diabetesliiton tutkimus. Viisivuotinen seuranta kohdistui viiden sairaanhoitopiirin alueelle asuviin, 45-75-vuotiaisiin suomalaisiin.

Salopuro arvelee, että valistus on lopultakin purrut. Olen samaa mieltä. Terveys on nyt sellainen trendi, että kukaan tuskin voi jättäytyä siitä tietämättömäksi.

Huolestuttavaa tutkimuksessa kuitenkin oli, että nuoret ja nuoret aikuiset jatkavat lihomistaan. Läskisota on siis vasta alussa.

Käsittämätöntä, ettei yhtälö epäterveellinen ruoka ja ylipaino tahdo mennä ihmisten jakeluun. Vanha sanonta, olet mitä syöt, on yhä enemmän kuin totta.

Tiedon puutteesta ei voi ainakaan syyttää ketään. Tietoa terveestä ravinnosta tulee nykyisin joka tuutista.

Vannon itse syömisessä kohtuuden nimeen. Kiitän tästä lämpimästi äitiäni, joka juurrutti terveelliset ruokatottumukset minuun jo lapsena.

Lapsuuden opit eivät ole koskaan estäneet elämääni herkkusuuna. Syön mitä vain kaloreita laskematta, mutta kohtuullisesti.

Monet ihmiset syövät yksinkertaisesti liikaa ja liian huonolaatuista ruokaa sekä liikkuvat liian vähän. Sellainen lihottaa. Älä ota kolmatta juustonviipaletta, sillä joka kolmas viipale juustoa on silkkaa rasvaa.

Kohtuuden rinnalla pitäisi korostaa entistä enemmän ruuan laatua.

Tervehdin ilolla keittiökeskeisen kotielämän sekä luomu- ja lähiruokien muuttumista muoti-ilmiöksi.

Maalaisjärki tuppaa kuitenkin usein unohtua ostoksilla. Monet ostavat kiireeseen vedoten kaiken valmiina. Onko meillä muka niin kiire, ettemme ehdi edes miettiä, mitä syömme?

Voi, kuinka minua ärsyttää, kun tunnettu ravintoterapeutti mainostaa televisiossa vatsalle hyvää tekevää juomaa.

Olen tarkkaillut salaa kassajonoissa nuorten perheiden ostoksia: pizzaa, juustoa, valmiita eineksiä, vaaleaa leipää, makeisia ja sitten sitä ravintoterapeutin mainostamaa ihmejuomaa.

Kuvittelevatko ihmiset tosissaan, että juomalla kyseistä juomaa voit samalla ahmia surutta mitä tahansa roskaruokaa, suolistosi kiittää, etkä liho?

Yhtä terveellisen, hyvältämaistuvan ja vielä paljon halvemman juoman saa aikaan kotona, kun lataa tehosekoittimeen vaikka rasvatonta piimää, banaanin, marjoja sekä leseitä ja survaisee ne sekaisin. Siihen menee vain kaksi minuuttia.

En suostu uskomaan, että teollisesti valmistettu voi olisi ravintoarvoiltaan yhtä hyvää kuin itse tuoreista tehty.

Ruokakohuja riittää. Lihapullissa on broilerinnahkaa, sianlihassa antibiootteja, jogurtissa kovakuoriainen, sekavihanneksissa kuminhanskapaloja ja superterveellisenä pidetty gojimarja on sekin täynnä torjunta-aineita, eikä marja ole edes ravintoarvoiltaan mustikkaa kummempi.

Haluan tietää, mitä syön. Tuoteselosteviidakossa seikkailu ei ole kuitenkaan ihan helppo juttu.

Löysin äskettäin oppaaksi tälle matkalle ruotsalaisen Mats-Erik Nilssonin kirjan Petos lautasella.

Kirja avaa ravisuttavalla tavalla teollisten elintarvikkeiden E-koodit ja paljastaa paljon muutakin.

Samaan aiheeseen vielä hieman syvemmälle sukeltaa amerikkalaisen Michael Pollanin kirja Defence of Food.

Luettavaa löytyy lähempääkin. Varkauden oma Luomu-Ulla, tietokirjailija Ulla Lehtonen on jo vuosikymmeniä toiminut puhtaan ravinnon apostolina ja julkaissut aiheesta lukuisia teoksia.

Suosittelen näiden kirjojen selaamista ennen seuraavaa kauppareissua.

Kirjoittaja on Savon Sanomien KeskiSavon toimituksen toimittaja Varkaudessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.