Pää pystyssä

Suomi rauhoittuu tänään viettämään 91. vuotispäiväänsä. Aurinko on alhaalla, siniristiliput ylhäällä saloissa. Ajankohtansa vuoksi Suomen itsenäisyyspäivä ei ole mikään riemukas valon juhla. Toisaalta ulkoiset olosuhteet vastaavat hyvin kansanluonnettamme: juron ulkomuodon sisällä sykkii lämmin, uhrautuvainen sydän ja virkeä, uutta etsivä mieli.

Maailman tämänhetkiset myrskyt ovat ennen muuta taloudellisia. Vääjäämättä ne tuntuvat myös Suomessa, koska talouselämämme on rakentunut vientiteollisuuden varaan. Suurten valtioiden kansantalous voi kasvaa ja kukoistaa pelkkien kotimarkkinoitten turvin. Pienen maan on haettava toimeentulonsa maailmalta.

Suomalaiset ymmärsivät tämän jo ennen itsenäistymistä. Suomen vientiteollisuuden perusta luotiin autonomian aikana 1800-luvulla. Itsenäisyyden vuosikymmeninä sitä on tietoisesti vahvistettu.

Kansantalouden ensimmäinen tukijalka, metsäteollisuus, on saanut rinnalleen muita kukoistavia teollisuudenaloja, joitten viennin yhteisarvo on jo selkeästi ohittanut metsäteollisuuden viennin. Informaatioteknologian läpimurto tapahtui näin jälkikäteen ajateltuna hämmästyttävän nopeasti, vain parissa-kolmessa vuosikymmenessä. Yllättävää on ollut nähdä, miten auringonlaskun alaksi kuviteltu metalliteollisuus on uusiutunut ja palannut sen myötä merkittäväksi työllistäjäksi ja viejäksi.

Metsäteollisuuden viime aikojen tapahtumat ovat herättäneet aiheellisesti suurta huolta alan tulevaisuudesta. Paperi- ja kartonkikoneitten pysäytykset eivät kuitenkaan ole merkki siitä, että metsäteollisuutemme olisi pudonnut kehityksen vauhdista. Suomen metsäjättien koneet ovat edelleen maailman nykyaikaisimpia ja tehokkaimpia. Ongelmat eivät johdu tekniikasta vaan markkinoista: jos puuttuu ostajia, ei tarvita myytävääkään.

Maailmanlaajuisen taantuman keskellä suomalaiset voivat pitää päänsä pystyssä. Taloudellinen perustamme, tuotantokoneistomme, on hyvässä kunnossa ja alkaa luoda taas täydellä teholla vaurautta heti, kun maailmantalouden suuret pyörät saadaan vauhtiin. Lomautettuja on kymmenin tuhansin. Tilanne on silti aivan toinen kuin 1990-luvun alun syvän laman syvimpinä vuosina, jolloin työttömien määrä nousi puoleen miljoonaan.

Valtiona Suomi on vakaassa tilassa. Vahvat enemmistöhallitukset pysyvät koossa koko nelivuotisen vaalikauden ajan. Hallituksen muodostaminen ei ole vain tiettyjen puolueiden etuoikeus, vaan pohja vaihtuu vaalitulosten mukaan. Eletään terveessä parlamentarismissa. Suomen valtiojohdon ulkopoliittisella linjalla on kansakunnan enemmistön vankka tuki. Näin kertovat tuoreet mielipidemittaukset.

EU:ta arvostellaan edelleen. Siitä huolimatta olemme selvitysten mukaan toiseksi onnellisin kansakunta unionin sisällä tanskalaisten jälkeen. Se on uskomaton juttu, joka pitää ottaa tosissaan. Asiat ovat hyvin vain niin kauan kuin kaikki suomalaiset tuntevat asuvansa samassa, yhteisessä kansankodissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.