Pääministeri istui pöydän päähän

Vielä tiistaina näytti siltä, että mahdollisuudet keskitetyn työmarkkinaratkaisun syntymiseen oli katsottu. Työnantajien EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää pitivät selvänä, että uusista työehtosopimuksista ryhdytään neuvottelemaan liittojen kesken.

Keskiviikkona pääministeri Jyrki Katainen kuitenkin kutsui osapuolet pakeilleen ja tuloksena oli perjantaihin kestävä tuumaustauko. Vasta sen päätyttyä nähdään, millä tavalla palkoista ja muista työehdoista ryhdytään neuvottelemaan. Pääministeri siis istahti ainakin hetkeksi neuvottelupöydän päähän ja otti vetovastuun työmarkkinoista.

Työmarkkinaslangissa tuumaustauko ei tarkoita sitä, että osapuolet miettisivät asioita kukin omilla tahoillaan. Tuumaustauko tarkoittaa sitä, että sen aikana tunnustellaan erilaisilla kokoonpanoilla edellytyksiä jatkaa keskeytyneitä neuvotteluita. Voi esimerkiksi olettaa, että hallitus joutuu täsmentämään tapoja, joilla se on valmis auttamaan keskitetyn ratkaisun syntymistä.

Kuluva syksy on ollut työmarkkinoilla monien käännösten aikaa. Ensimmäinen yllätys oli, kun teknologiateollisuuden työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt löysivät toisensa ja rakensivat yhteisen vaatimuslistan työnantajalle. Toinen yllätys oli, kun työnantajien EK vuosia jatkuneista vakuutteluistaan huolimatta päättikin aloittaa neuvottelut keskitetystä ratkaisusta.

Voisiko kolmas yllätys olla, että jo kerran pahasti karille ajautuneet neuvottelut sittenkin johtaisivat sopimukseen? Perjantaina ainakin tiedetään, jatketaanko neuvotteluita. Toinen vaihtoehto on, että SAK:laisen metalliliiton ja STTK:laisen Pron julistamia lakkouhkia ryhdytään sovittelemaan valtakunnansovittelijan toimistossa.

Kokenut työmarkkinakettu, entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius neuvoi jo keskiviikkona hallitusta, että tupohaikailun sijasta sen pitäisi nyt auttaa sopimuksen synnyttämisessä teknologiateollisuuteen. Saloniuksen neuvo on viisas: ei ole mitään takeita siitä, että teknologiateollisuus olisi mukana keskitetyssä ratkaisussa, vaikka sellainen vielä saataisiinkin aikaan. Tynkätuposta ei olisi suurta iloa, jos tärkein vientiteollisuuden haara olisi sen ulkopuolella.

Sen sijaan valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kommentit olivat outoja. Urpilainen sanoi Yleisradion aamu-tv:ssä, että hallitus ei voi olla mukana toimialakohtaisissa palkkaratkaisuissa.

Vaikeaa se tietysti olisi, mutta mahdotonta sen ei pitäisi olla. Ei hallitus voi hirttäytyä sopimuksen muotoon. Oleellisempaa on tarkkailla palkankorotusten tasoa. Suomen työmarkkinahistoriassa on esimerkkejä siitä, että liittokierroksellakin ratkaisut ovat pysyneet maltillisina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.