Pääsykokeista luopuminen vähentäisi taktikointia

Valmistautuminen yliopistojen ja korkeakoulujen touko-kesäkuussa pidettäviin valintakokeisiin on näinä päivinä kiivaimmillaan. Ahkeroinnista huolimatta moni nuori joutuu pettymään, kun ura toivealalta ei aukea. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistoon pyrki kevään yhteishaussa 14 400 hakijaa, joista vain noin joka viides saa paikan.

Karsintaa koulutusohjelmiin on aina tehtävä, mutta on kysyttävä, palveleeko nykyinen valintakoejärjestelmä parhaalla mahdollisella tavalla opiskelijoiden, korkeakoulujen tai yhteiskunnan tarpeita.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden mukaan pääsykokeista kannattaisi pääosin luopua ja opiskelijavalinta perustaa ylioppilastutkintoon. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, mutta VATTin ehdotuksessa on ansionsa.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan pidempiä työuria alkupäästä muun muassa korkeakoulujen valintamenettelyä uudistamalla. Nykytilanne, jossa nuori voi pitää useammankin välivuoden pääsykokeisiin päntäten, ei ole paras mahdollinen. Välivuodet hidastavat opintojen ja siten työurankin aloittamista.

Pääsykokeet myös pakottavat tulevat opiskelijat taktikoimaan sen suhteen, minne heillä olisi todennäköiset mahdollisuudet päästä. Valintakokeisiin panostaminen on kallista sekä ajassa että rahassa, joten niiden kautta voi hakea yleensä korkeintaan muutamalle alalle kerrallaan.

VATTin mallissa hakijat listaisivat opiskelualansa toivejärjestykseen, ja korkeakoulut määrittelisivät heidät paremmuusjärjestykseen alakohtaisesti painotettujen yliopilaskirjoitusten tulosten perusteella. Varsin yksinkertaisella kaavalla optimoitaisiin hakijoiden toiveet ja korkeakoulujen tarpeet saada motivoituneita ja lahjakkaita opiskelijoita.

Yliopistot haluavat pitää kiinni pääsykokeista vetoamalla autonomiaansa ja siihen, ettei ylioppilaskoe mittaa kykyjä riittävästi juuri heidän alalleen. Opiskelijajärjestöt vastustavat muutosta siksi, että ylioppilaskirjoitukset eivät saa liikaa määrätä mahdollisuuksia. Niissä huonosti pärjänneillekin on säilytettävä väylä jatko-opintoihin.

Huolet on otettava todesta, vaikka järjestelmää muutettaisiinkin. VATTin tutkijat toteavat, että esimerkiksi Sibelius-akatemian kaltaiseen taideyliopistoon pyrittäisiin jatkossakin pääsykokeilla. Kysymys kuuluukin, mihin poikkeusten raja vedetään.

Periaatteessa jokainen tieteenala voi perustella, miksi juuri heidän on vaadittava tulijoilta erikoisosaamista. VATTin mietintö antaa silti aineksia opiskelijavalinnan uudistukselle. Nyt hukataan resursseja välivuosiin ja valmennuskursseihin, jotka asettavat hakijat epätasa-arvoiseen asemaan taloudellisen taustan mukaan.

Jos ja kun ylioppilastutkinnon merkitys kasvaa, on lisättävä mahdollisuuksia parannella sen arvosanoja. Lukion yleissivistävyys täytyy säilyttää, jotta nuoruusiän valinnat eivät lukitse tulevaisuutta. Myös ammatillisen puolen ja aikuiskoulutuksen väylät korkeakouluihin on huomioitava uudistuksessa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Metsälain määräyksiä voi olla syytä tarkistaa

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.