Päätöksiä tekemään!

Riikka Muhonen

Kuntavaalikampanjointi käynnistyy vähitellen ympäri maata. Jaossa lienee parhaiden vaaliperinteiden mukaisesti paitsi vaalimainoksia, myös kahvia ja makkaraa. Sekä tietysti napakoita mielipiteitä siitä, mihin suuntaan Kuopiota, Varkautta, Iisalmea tai Kaavia tulisi tulevina vuosina kehittää.

Kuitenkin äänestysprosentin pelätään entisestään putoavan, vaikka nimenomaan kunnallisella tasolla päätetään monista ihmisläheisistä ja arkisista asioista, kuten koulutuksesta tai terveydenhuollosta.

Nekin, jotka uurnille saakka vaivautuvat, raapustavat lappuun varsin usein hyvinkin teräviä, populistisia ja helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavan ehdokkaan numeron.

Mitä äänestysinnon kohottamiseksi sitten voitaisiin tehdä?

Yksi ehdotettu keino on alentaa äänestysikärajaa. Toki nuortenkin olisi hyvä kiinnostua oman kuntansa asioista ja vaikuttaa päätöksentekoon. Kuitenkin nuoruus yhdistyy usein myös massakäyttäytymiseen, radikalismiin ja muihin vastaaviin ilmiöihin.

Antaako koulun yhteiskuntaoppi nykyisellään riittävät taustatiedot äänestyspäätöstä varten? Lopputulos saattaisi olla julkkisehdokkaiden ja erilaisten äärimmäisiä mielipiteitä edustavien ryhmien rynnäkkö päätöksentekoelimiin.

Tosin yksin nuoria on turha syyllistää. Kyllä nykyisetkin äänestysikäiset osaavat päästää kiinni vallankahvaan varsin populistisia tai vaihtoehtoisesti teeveestä tuttuja hahmoja.

Ja onko tämä välttämättä paha? Perinteiset suuret puolueet ovat monien mielessä sulautuneet yhdeksi sateenkaaren väreissä loistavaksi massaksi, jonka mielipiteet ja linjaukset ovat monessa asiassa varsin yhtenäisiä. Tällöinhän on aivan oikeutettua ja jopa suositeltavaa etsiä uusia vaihtoehtoja aidon muutoksen aikaansaamiseksi.

Vaali-idealismissaan monet ehdokkaat ja äänestäjät kuitenkin tuppaavat unohtamaan, että demokraattisella päätöksenteolla on vain rajallinen valta esimerkiksi kunnan kehittämisessä.

Myös täysin demokratiasta irrallaan olevat tekijät, kuten talouselämä sekä paikallisella että globaalilla tasolla vaikuttavat suunnattoman paljon siihen, millaisia toimintaresursseja kunnilla tulevaisuudessa on.

Lisäksi valta ja järki ovat toisistaan irrallisia käsitteitä, ja ikävä kyllä päätöksenteossa saattaa järkevimmän vaihtoehdon sijaan usein voittaa tehokkaimmin lobattu vaihtoehto.

Lobbaus ja kilpailutus sitovat kunnan hyvin tiiviisti kiinni yritysten maailmaan. Ihminen, edes päätöksentekijä, ei myöskään ole koskaan täysin rationaalinen, tyhjiössä elävä yksilö. Hänellä on arvoja ja verkostoja, jotka saattavat päätöksentekotilanteessa jyrätä armottomasti puhtaan järjen yli.

Siksi demokraattisen päätöksenteon lopputulema saattaa toisinaan vaikuttaa järjenvastaiselta.

Mitä siis tehdä? Äänestää, tietysti. Se on kaikista puutteistaan huolimatta aina parempi vaihtoehto kuin äänestämättä jättäminen.

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston opiskelija Kuopiosta.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Voihan Vilkku sentään

Kauppasota voi laajeta talouskriisiksi vahingossa

Fiksut ruokakaupat auttavat asiakasta

Perusteita olisi pienentää Finnpulpia

Viisigee shakkinappulana

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Kreikka on hyvä maa

Kirkkopäivillä pohditaan sananvapautta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.