Pörssikupla jo pelottaa ja kasvun hiipuminen hirvittää

Pääsiäisen alla piinaviikolla talousuutisten joukosta erottui kaksi huolestuttavaa näkemystä, joista toisen esitti Finanssivalvonta Fiva ja toisen valtiovarainministeriö.

Pankkeja ja vakuutusyhtiöitä valvova Fiva varoitti sijoittajia pörssikuplasta kehottamalla finanssisektorin toimijoita varautumaan arvopaperien yliarvostuksen purkautumiseen.

Fiva on oikeassa, että matalat korot ovat ohjanneet sijoittajia rahoineen pois korkopapereista osakemarkkinoille, mikä on nostanut pörssikursseja paitsi Suomessa myös muualla Euroopassa ja maailmalla. Kurssit alkavat olla jo finanssikriisiä edeltäneellä tasolla.

Fivan julkituoma näkemys lisää hermostuneisuutta osakemarkkinoilla. Miksi siis varoittaa?

Ammattilaiset tietävät, mitä tekevät. Piensijoittajan on sen sijaan viisasta sisäistää Fivan viesti. Se muistuttaa, miten pörssissä sijoittajien liikkeitä ohjaavat ahneus ja pelko. Kurssit nousevat, kun ahneus on niskan päällä. Kun pelko voittaa, kurssit niiaavat.

Korkeiden pörssikurssien takuuna ovat toki matalat korot, mutta lisäksi myös Euroopan keskuspankin EKP:n massiivinen setelirahoitus. On luultavaa, että korkomarkkinoilta karannut sijoitusvarallisuus ei näissä oloissa poistu pitkäksi aikaa osakemarkkinoilta. Luultavampaa on, että pörssikurssit alkavat heilahdella voimakkaasti, kun spekulaatiot lisääntyvät.

Valtiovarainministeriön ennustus oli Fivan viestiä vakavampi. Valtion talous kasvaa tänä vuonna vain puoli prosenttia. Vielä vuosi sitten ennuste tälle vuodelle oli 1,4 prosentin kasvu.  Synkkyyttään virkamiehet selittivät viime vuoden kurjalla talouskehityksellä ja kehnolla kansainvälisellä taloustilanteella, joka kurittaa pienen ja avoimen talouden Suomea.

Pienentynytkin kasvuennuste perustuu oletukseen, että euroalueella, Britanniassa ja Yhdysvalloissa nähdyt signaalit muuttuvat kysynnäksi suomalaisten vientiyritysten tuotteita kohtaan. Siitä ei tietenkään ole mitään takeita.

Jos valtiovarainministeriön ennuste toteutuu, julkisen talouden alijäämä ylittää EU:n määräämän ylärajan neljänä vuotena peräkkäin eli 2014–2017.

Ei ole vaaleihin valmistautuvilla poliitikoilla helppoa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto tosin muistutti, ettei ministeriö ole ottanut huomioon ict-sektorin elpymistä, metsäteollisuuden tuotantokapasiteetin kasvua eikä Venäjän todennäköisesti kohentuvaa taloustilannetta. Metsäteollisuuden nousun vaikutus onkin voinut jäädä liian vähälle huomiolle, mutta sotilaalliseen pullisteluun keskittyvän Venäjän taloustilanteen kohentuminen vaikuttaa tällä hetkellä lähinnä toiveajattelulta.

Valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) asenne oli kohdallaan, kun hän sanoi, ettei ole kymmenyksistä huolestunut vaan siitä, että saadaan kasvu syntymään.

Sitähän sitä kaikki. Tavoite on selvä, mutta epäselvää on yhä, miten temppu tehdään.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Huijari vaanii vanhusta

Palkittuja johtajia sopii kuunnella herkällä korvalla

Kierrätyksen lisäksi pitäisi pohtia kulutustakin

Jouluyö, juhlayö

Tunne vie ja järki vikisee

Paljon mölyä mäestä

Torisäännöillä ei pidä kahlita yrittäjyyttä

Postin toiminta kärjistää jakelun ongelmia

Oppikiistoja on joka lähtöön

Teurastamojännitystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.