Paha hyvä antibiootti

Heti alkuun on sanottava, että Suomessa ja Ruotsissa sikoja ei lääkitä antibiooteilla varmuuden vuoksi.

Mutta monessa muussa maassa lääkitään, koska lääkitty sika kasvaa nopeammin kuin ihan luomupossu.

Kyse on niin sanotusta ennaltaehkäisevästä antibioottihoidosta. Eläimet pysyvät terveinä lääkkeiden voimalla. Ja kun eläimet pysyvät terveinä, kasvu ei keskeydy, tehokkuus lisääntyy ja kulut pysyvät kurissa.

Kuulostaa ihanalta. Todennäköisesti juuri noin sikafarmareita on narrattu Tanskassa, Ranskassa, Saksassa ja monessa muussa EU-maassa–ja tietysti myös Yhdysvalloissa.

Rahanhimossa moni lihantuottaja on sivuuttanut riskin, että antibiooteilla voi olla sivuvaikutuksia. Torjuttavat bakteerit muuntautuvat vähitellen antibiootteja kestäviksi.

Suomen tiedotusvälineet levittivät viime viikolla Ruotsin television SVT:n uutista. Sen mukaan Tanskan teurastamoihin tuoduista sioista 88 prosenttia kantoi MRSA-bakteeria, joka tunnetaan yleisemmin nimellä sairaalabakteeri. Vuotta aiemmin luku oli ollut 44 prosenttia, joka sekin on iso luku.

Näytteet on tosin otettu teurastamoiden sikaloista, missä on varmasti tapahtunut niin sanottua ristikontaminaatiota eli MRSA-bakteeri on levinnyt, kun siat ovat kärsineet toisiaan, nuuskutelleet samoja karsinoita ja sontineet samoihin karsinoihin.

Joka tapauksessa moni tanskalaissika kantaa sairaalabakteeria. Ötökkä ei tavallisimmista antibiooteista välitä. Tosin staphylococcus aureus kuuluu sian ihon tavanomaiseen mikrobistoon ja löytyypä sitä ihmisenkin mikrobistosta. Vain bakteerin antibiooteille vastustuskykyinen metisilliiniresistenssi muoto on vaarallinen.

Jos ihminen saa elimistöönsä MRSA-bakteerin, siitä on leikki kaukana. Hoito on kallista ja vaikeaa, koska usein potilas pitää panna eristyksiin.

Tanskassa on juuri huomattu, että MRSA siirtyy sioista usein niiden hoitajiin. Siksi sairaaloissa kysytään, työskenteleekö potilas sikojen kanssa. Myönteinen vastaus vaikuttaa lääkitykseen.

Evira selvitti viime vuonna kansallisen erityistason sikaloiden MRSA-tilannetta seulonnalla, johon osui 68 sikalaa. Yhdessäkään ei todettu MRSA-bakteeria.

Uutinen oli hyvä. Nuo tilat ovat Suomen sikaloiden eliittiä, koska ne myyvät sikoja pitoon muille tiloille. Kansallisen erityistason sikalat kasvattavat muun muassa uudistusemakoita.

Seulonta ei kuitenkaan kertonut totuutta koko alasta. Muutama vuosi sitten MRSA-bakteeria löytyi lähes joka viidennestä teuraasta, joita tuli sekä liha- että yhdistelmäsikaloista. On mahdollista, että taudit leviävät nykyisin aikaisempaa helpommin, koska eläimiä siirrellään tilalta toiselle.

Tällä hetkellä kukaan ei tiedä, miten monella suomalaistilalla on MRSA-bakteeria. Zoonoosikeskuksessa on parhaillaan menossa hanke, joka paljastaa, kuinka paljon siat ja niiden hoitajat kantavat MRSA-bakteeria. Selvitys valmistuu tänä vuonna.

Ei ole vaarallista syödä lihaa, joka on peräisin bakteerin saastuttamasta eläimestä. Niin tutkijat vakuuttavat.

Vaarallista on kuitenkin se, että MRSA voi levitä sioista ihmisiin, jotka puolestaan voivat levittää bakteeria ympäristöönsä tietämättään. Bakteerien kaikkia leviämisteitä on mahdotonta aukottomasti tukkia, mutta muutamankin tukkiminen olisi hyvä alku. Käsienpesu on yksi keino estää MRSA:n leviämistä.

Muuten. Sikoja ei pidä syyttää. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että alunperin MRSA on tarttunut sikoihin ihmisistä.

Rauhoittaisi, kun tietäisi, miten syötäviä eläimiä on lääkitty. Onko ostettava vain tutulta tuottajalta luomua? Ilmeisesti.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Enemmän lihaa ja perunaa

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.