Paisuva EU-budjetti on osattava suunnata oikein

Euroopan unioni kehittyy sanonnan mukaan kriisien kautta pakon edessä, mutta suunta on saranakohdissa aina kohti integraation syventämistä. Keskiviikkona otettiin yksi askel alati tiivistyvään unioniin, kun EU-komission
puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli 750 miljardin euron elpymisrahaston koronavirusvaurioiden korjaamiseen.

Rahasto ei itsessään vie kohti liittovaltiota. Se kuitenkin enteilee fiskaaliunionia, jossa EU:lla on omat tulonsa ja menonsa sekä mahdollisuus verottaa ja ottaa velkaa.

750 miljardia lainattaisiin markkinoilta EU-budjetin varoja vastaan, ja siitä jaettaisiin suorina tukina 500 miljardia ja lainoina 250 miljardia. Se on paljon rahaa, mutta ei kertaluonteisena niin paljon, etteikö EU lainanlyhennyksistä selviäisi. Esimerkiksi Euroopan laajuisella muoviverolla saatettaisiin kuitata vuotuiset korot.

Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan rahaston tulee olla riittävän kookas, jotta se aidosti auttaa Euroopan taloutta elpymään ja nostattaa myös odotuksia. Markkinat ottivatkin taannoin myönteisesti vastaan tiedot Ranskan ja Saksan päätymisestä sopuun rahoituspaketista.

Suomen kannalta ongelmana ei niinkään ole osuus 750 miljardista vaan erilaisten yhteisvastuiden kumulatiivinen lisääntyminen. Perustuslakivaliokuntakin on kiinnittänyt huomiota rahoitusriskeihin, jotka yhteenlaskettuna voivat pahimmillaan uhata valtion kykyä turvata kansalaisten sosiaaliset ja taloudelliset oikeudet.

Toinen suuren mittaluokan haaste liittyy siihen, miten 750 miljardia kohdennetaan. Rahasto on tarkoitus kytkeä monivuotiseen budjettiin, joten sen varat jaettaisiin jäsenmaille EU:n tavanomaisten rahoitusohjelmien kautta. Kun koko budjettikehys on 1 100 miljardia, EU-rahaa on jaossa lähivuosina valtavasti tavallista enemmän.

Suomikaan ei ole välttämättä pelkässä maksajan roolissa. Rahasto voi tuoda hyvää koheesiotukia nauttineille alueille, kuten Itä-Suomelle. Myös maataloustukien mahdollinen tasonnosto olisi epävarmoina aikoina hyvä henkivakuutus koko EU:lle.

Kestävä lähtökohta on sekin, ettei rahaa myönnetä suoraan koronavahinkojen mukaan. Kriisin vaikutuksia on kansantalouksissa vaikeaa laskennallisesti erottaa muista, usein syvempään juurtuneista ongelmista. Vielä irvokkaampaa olisi kuolonuhrien käyttäminen rahoituksen mittarina.

Paisuva EU-budjetti tuottaa kuitenkin uusia ongelmia. EU:ssa taitavasti sanallistetut höttöhankkeet ovat oma taiteenlajinsa. Jatkossa voi olla tarjolla yhä enemmän löysää rahaa, joka sisältää riskejä väärinkäytöksiin. Ympäriinsä heitellyt miljardit eivät auta Euroopan taloutta nousuun. Tukien on tuotettava kestävää työtä, kasvua ja innovaatioita, muutoin velkaantuminen syventää syöksyä. Rahanjaon kontrolli on kaikki kaikessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ei ihan siirappiromantiikkahommaa

Metsämarjasato uhkaajäädä poimimatta

Kesäteattereissa vielä tilaa

Velvoite käyttää omaa harkintaa

Opiskelijavalinnoissa vakavia ongelmia

Ovatko kaikki lajit urheilua?

Pohjois-Savo on vahva urheilumaakunta

Toinen aalto ei enää yllättäisi suomalaisia

Junttia vituttaa väärässä paikassa, nössöä ei ollenkaan

Eläinten hyväksikäyttö johtaa kulkutauteihin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.