Pakko hengittää

Sisäilman laadulla on suuri merkitys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin.

Hengittämiseen ei normaalisti tarvitse kiinnittää huomiota, mutta tilanne muuttuu oleellisesti ihmisen altistuttua liiaksi huonolaatuiselle sisäilmalle. Altistuminen aiheuttaa eriasteisia oireita ja sairauksia kuten astmaa.

Pahinta sisäilmaongelmissa on, ettei niitä välttämättä pääse karkuun esimerkiksi kotona, työpaikalla tai koulussa. Yksilö voi päättää itse mitä syö tai juo, mutta hengitysilma samassa tilassa on aina omista valinnoista riippumatta yhteistä.

Tästä johtuen meidän yhteinen etu onkin pitää huolta ilmanlaadusta.

Kansantaloudellisesti sisäilmaongelmat ovat erittäin merkittävä asia. Ongelmat ja sairastelu ovat usein suoraan kytköksissä rakennusten kosteus- ja homevaurioihin.

Työterveyslaitos on hiljattain arvioinut vaurioista aiheutuvien kustannusten olevan vuositasolla 450 miljoonaa euroa. Tässä luvussa on mukana itse oireiden tutkimisesta ja sairastelusta aiheutuvat suorat ja välilliset kustannukset.

Sairastelu aiheuttaa työtehon ja tuottavuuden laskun lisäksi huomattavaa inhimillisistä kärsimystä, jota ei voi edes mitata rahassa. Tähän päälle tulee vielä itse rakennusten merkittävimpien kosteus- ja homevaurioiden kertaluonteiset korjauskustannukset, joiden on arvioitu valtakunnallisesti olevan noin 1,4 miljardia euroa.

Pidemmän päälle tulisi silti edullisemmaksi tehdä korjaukset kuin jatkaa sairastelua!

Sisäilmanlaatua voidaan tehokkaimmin parantaa rakentamalla mahdollisimman laadukkaasti ja ylläpitämällä rakennusten kuntoa.

Tämä on vallitsevassa korjausvelka- ja taloustilanteessa helpommin sanottu kuin tehty. Rakentamisessa on valitettavan usein pidetty kovaa kiirettä tai muuten hutiloitu tahattomasti.

Osa virheistä tehdään jo suunnittelupöydällä, sillä usein halvin vaihtoehto voittaa kilpailutuksen, vaikka se tulisi ratkaisuineen vuosien saatossa kalliimmaksi.

Nykyisen rakennuskannan sisäilmaoireiden syitä on lukuisia. Osassa takana on vuotanut katto tai putkisto ja joidenkin rakennusten alapohja on päästänyt kosteutta lävitseen. Joissakin rakennuksissa on puolestaan huonosta ilmanvaihdosta tai koneellisen ilmanvaihdon huollon laiminlyönneistä johtuvia ongelmia.

Yhtä selittävää tekijää ongelmille ei ole. Asiantuntijoiden mukaan ilmanvaihdon lisääminen vähentää tai jopa poistaa ilmanlaatuun liittyvää oireilua.

Tämä luonnollisesti edellyttää, että rakennus on muuten kunnossa ja tarvittavat rakenteelliset korjaukset on jo tehty.

Itse en energiansäästön nimissä lähtisi laskemaan julkisten rakennusten lämpötilaa useilla asteilla öiden tai viikonloppujen ajaksi, sillä toimenpide nostaa sisäilman suhteellista kosteutta. Sama koskee myös ilmanvaihdon vähentämistä olemattomiin vastaavina ajankohtina.

Kuopion kaupunki on parhaillaan päivittämässä sisäilma-asioiden menettelytapaohjetta ja se tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn kevään alkupuolella.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston

tutkijatohtori Kuopiosta.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Penkkiurheilijan onnenpäivät alkavat

Talouden suhdanne ei ehkä kääntynytkään vielä

Vanhankissanpäivät

Pahat, rumat ja päästöttömät

Soten kaatuminen närästäisi Pohjois-Savossa

EU:n on muodostettava oma ääni maailmanpolitiikassa

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.