Pakolaiset pyrkivät edelleen Britanniaan

Ranska tyhjentää 7 000 asukkaan Calais’n pakolaisleiriä Englannin kanaalin rannikolla noin 1 200 ylimääräisen poliisin ja santarmin voimin. Purkamista on yritetty ennenkin, mutta asukasmäärä on vain kasvanut korkeimmillaan yli 10 000:een.

Vaativan operaation riskejä ovat mellakat ja ihmisten katoaminen. Etenkin yksinäisten lasten turvaaminen herättää huolta. Niin unelmille tyly kuin muutos onkin, ei hallitsematon ”Viidakko” epätoivoisine yrityksineen kanaalin yli tai ali ole kestävä ratkaisu turvapaikanhakijoiden asemaan.

Eri syistä pakolaiset eivät halua jäädä Ranskaan tai Manner-Eurooppaan, vaikka heillä olisi oikeus turvapaikkaan. Sitä sietää pohtia, mikä Britanniassa vetää puoleensa ja mikä saa hylkimään muuta nykyistä EU:ta. EU-eron käynnistänyt brexit-äänestys ei ole ainakaan hillinnyt Britannian vetovoimaa.

Yksi selitys on, että nyt ovat viimeiset hetket päästä saarivaltakuntaan. Tällöin arvoitus vain korostuu: miksi ihmiset haluavat maahan, jonka tulevaisuudelle kaikki talousennusteet lupaavat syvää ahdinkoa? Britannia houkuttaa brexitillä tai ilman: viime vuonna nettomaahanmuutto nousi 300 000:een eli maan historian toiseksi korkeimpaan lukuun.

Osasyy voi olla englannin kielen ja kulttuurin tunnettuus. Britannia nähtäneen myös porttina muuhun englanninkieliseen maailmaan. Sen, USA:n ja osin Australiankin globaali kokonaisuus näyttäytyy mahdollisuuksien maailmana, joissa yksilöt ovat enemmän kuin viranomaistoimien kohteita. Oli selitys ihmisten liikkeille mikä tahansa, asettaa Calais Euroopan unioninkin monen perimmäisen kysymyksen eteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.