Pakolaisia kannattaisi ohjata pieniin kuntiin

Maahanmuuttoviranomaiset ovat useaan otteeseen pahoitelleet, etteivät kunnat myönnä kuntapaikkoja riittävästi. Esimerkkisi tämän vuoden syyskuussa oltiin jäämässä reilulla sadalla tavoitellusta 4 000 paikasta (SS 14.9.). Keskustelu asettuu kuitenkin toiseen valoon, kun tarkastellaan ihmisten todellista sijoittumista.

Myönteisen päätöksen saaneet voivat kieltäytyä tarjotusta kuntapaikasta. Yksistään Pohjois-Savossa jäi käyttämättä yli sata paikkaa viime vuonna oleskeluluvan saaneille. Tyhjää tilaa olisi ollut tarjolla etenkin pienillä paikkakunnilla, kuten Rautavaaralla, Rautalammilla ja Tervossa (SS 22.10.).

Kuntapaikkoja myöntäneiden kuntien määrä on kasvanut tänä vuonna aiemmasta. Varsinaisena haasteena ei olekaan kuntien halukkuus ottaa vastaan vaan se, että kiintiöpakolaiset tai oleskeluluvan saaneet muuttavat kasvukeskuksiin, ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle. Syynä ovat paremmat työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet sekä sukulaisten ja muiden samantaustaisten läheisyys.

Kunnilla on kannustin majoittaa pakolaisia, kun valtio korvaa vastaanoton kulut. Etenkin muuttotappioalueet toivottaisivat mielellään uudet tulokkaat tervetulleiksi. Pohjois-Savon ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson harmitteleekin ennakkoluuloja pieniä kyliä kohtaan. Etenkin lapsiperheille rauhalliset maaseutupaikat olisivat omiaan.

Pienemmissä yksiköissä myös kotoutumiseen voidaan paneutua yksilöllisesti. Viranomaisten tulisi markkinoida pienten kuntien mahdollisuuksia jo vastaanottokeskuksissa. Asumisen tuki tulee myös valtiolle edullisemmaksi kirkonkylillä kuin kasvukeskuksissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.