Pakolaisten vastaanotto on myös aluepolitiikkaa

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja hätämajoitus työllistävät tällä hetkellä satoja uusia työntekijöitä ympäri Suomea (SS 2.10.). Jatkuvasti eri puolilla maata perustettavissa vastaanottokeskuksissa on pula osaavista ihmisistä. Tarvetta on etenkin sosiaalityöntekijöille, sairaanhoitajilla, ohjaajille, keittäjille sekä vartijoille.

Moniin töihin on lainmukaiset pätevyysvaatimukset mutta esimerkiksi ohjaajana voi toimia ilman muodollista pätevyyttä. Nyt on siis tarjolla paitsi vapaaehtoistyötä hyvään tarkoitukseen, myös palkkatyötä verraten matalalla kynnyksellä.

Alueellisesta näkökulmasta pakolaiskriisi onkin piristysruiske Suomen työllisyydelle. Koska valtio maksaa vastaanottokeskusten kulut, on niiden levittäytyminen ympäri maata eräänlaista hajasijoittamista.

Kyse on kauan kaivatusta aluepolitiikasta siinä mielessä, että koko maasta kerättyjä veroeuroja käytetään työllistämiseen myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Hallitus onkin toppuutellut pelkoja siitä, että kunnat pakotettaisiin turvapaikanhakijoiden vastaanottoon erillisellä asetuksella. Tähän asti noin 18 000 tulijaa on saatu suhteellisen sujuvasti sijoitettua kuntiin, ja miksei saataisi jatkossakin, kun valtio kuittaa laskun. Yllättävää on oikeastaan, etteivät kaikki kunnat ole ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi.

Koko valtiontalouden kannalta asetelma on haastavampi. Nyt syntyvät työpaikat ovat julkisrahoitteisia myös silloin, kun esimerkiksi ruokahuolto ja vartiointi ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta.

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto kääntää ainakin tässä vaiheessa yksityisen ja julkisen sektorin välistä kantosuhdetta epäedulliseen suuntaan. Osa uusista kansalaisista toki työllistyy aikanaan myös yksityissektorille.

Lisää haasteita on luvassa sitten, kun myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet jalkautuvat kuntien asukkaiksi ja erilaisten palvelujen asiakkaiksi. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen on useaan otteeseen todennut, etteivät nykyiset kotouttamisresurssit riitä alkuunkaan. Kotouttamiskoulutuksiin on ollut kuukausien jonot jo aiemmilla maahanmuuttajien määrillä.

Oma lukunsa on pikaisesti vaadittava lisäresursointi päiväkoteihin, kouluihin, TE-toimistoihin ja sosiaalityöhön. Kuntien ja valtion välisestä taakanjaosta ei ole sovittu vielä mitään. Varmaa on vain, että paine veroprosentin nostoon kasvaa, tuli se kunnan tai valtion verotuksen suunnasta.

Maahan jäävien lopullinen määrä on vielä avoin. Paljon riippuu siitä, mitä seuraa turvapaikkakriteerien harmonisoinnista muiden EU-maiden kanssa eli linjan kiristymisestä suhteessa irakilaisiin ja somalialaisiin.

Alun perin hallitus mitoitti maahanmuuttobudjetin lisäyksen 15 000 tulijan mukaan, mutta uusimmissa arvioissa puhutaan 50 000 hakijasta. Lopullinen turvapaikan saaneiden lukumäärä sijainnee jossain kohtaa tuota haarukkaa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.