Palattiin peruslinjoille

Ruotsin sosiaalidemokraatit ja meidän SAK:tamme vastaava ammatillinen keskusjärjestö LO ovat kulkeneet kautta aikain rinta rinnan. Pitkä perinne oli, että ammattiliittoon liittyessään ruotsalaisesta työläisestä tuli samalla myös heitä edustavan valtapuolueen jäsen.

LO:n kulloistenkin johtajien sana on painanut paljon sosiaalidemokraattisen puolueen ratkaisuissa, vaikka puolueen puheenjohtajat eivät ole olleet taustaltaan suoranaisia ay-aktiiveja. Vahvan Metalliliiton puheenjohtaja Stefan Löfven tekeekin nyt pientä poliittista historiaa noustessaan demarien johtoon Håkan Juholtin paikalle. Historiaa teki myös omalla tavallaan Juholt, kun hän epäonnistui liki kaikessa mihin ryhtyi ja kadotti puolueväen luottamuksen täydellisesti vain kymmenessä kuukaudessa.

Ensi alkuun Juholtille ei tuntunut löytyvän ketään kelvollista seuraajaa, kun johtavat demarit toisensa jälkeen kieltäytyivät kunniasta. Kansainvälisesti nimekkäin vaihtoehto olisi ollut EU-komissaarinakin työskennellyt Anna Wahlström. Löfvenin valinnalla puolue halunnee palata vankoille perusjuurilleen ja varmistaa, että ainakin ay-liike pysyy puolueen tukena näinä epävarmoina aikoina.

Juholtia edeltäjä Mona Sahlin rakensi omalla puheenjohtajakaudellaan Ruotsiin uutta punavihreää hallitusvaihtoehtoa kokoomuslaisen pääministeri Fredrik Reinfeldtin johtamalle porvarilliselle allianssille. Mielenkiintoista on nähdä, kestääkö demarien, vasemmistoliiton ja vihreitten muodostama punavihreä rintama yhtenäisenä myös tulevaisuudessa, kun Löfven ei ole metallimiehenä lähtenyt esimerkiksi kiivailemaan ydinvoimaa vastaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.