Pallo omassa nilkassa

Normandian maihinnousu oli käännekohta toisessa maailmansodassa. Yhdysvaltalaiset joukot rantautuivat taistelemaan Euroopan maaperällä. Se ratkaisi, että liittoutuneet voittivat sodan.

Perjantaina Normandian maihinnousun 70-vuotispäivää juhlittiin Ranskassa. Seitsemässä vuosikymmenessä rintamalinjat ovat muuttuneet: Saksa seisoo nyt Yhdysvaltojen ja Ranskan rinnalla, Venäjä on Ukrainan kriisin vuoksi eristetty kauemmaksi.

Ranskassa näyteltiin diplomaattista näytelmää. Ranskan presidentti Francois Hollande joutui torstaina syömään päivällisen Yhdysvaltojen presidentin Barack Obaman kanssa ja heti perään illallisen Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.

Samaan pöytään Obama ja Putin eivät mahtuneet.

Maihinnousun juhlallisuuksissa tarkkailtiin kuka hymyili kenellekin ja kuka kätteli ketäkin.

Diplomatia on peitto, jonka alla johtajat tekevät päätöksiä. Kansainvälinen politiikka diplomaattisen peiton alla on pragmaattista, jos asian ilmaisee neutraalisti.

Saman asian voi sanoa isänmaallisesti: kansainvälistä politiikkaa ohjaavat kansalliset edut. Kyynikko voisi todeta, että kansainvälistä politiikkaa määrittää kansallinen itsekkyys.

EU harkitsee Venäjää kohtaa tiukempia taloudellisia pakotteita, jos Venäjä ei lopeta Itä-Ukrainan levottomuuksien lietsontaa. Samaan aikaan EU:n suurvalta Ranska pitää tiukasti kiinni sotalaivakaupastaan Venäjän kanssa.

Ranska ei aio Ukrainan vuoksi luopua 1,2 miljardin euron bisneksestä.

Demokraattiset valtiot ovat eteviä keksimään perusteita sille, että ne käyvät kauppaa ihmisoikeuksia polkevien maiden kanssa.

Yleisesti hyväksytty selitys on, että kauppasuhteita tiivistämällä häirikkövaltiot sidotaan niin tiukoin säikein kansainväliseen kanssakäymiseen, että ne eivät enää kykene häiriköimään vahingoittamatta itseään.

Tämä oli selitys, kun Suomen silloinen ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ensimmäisenä länsimaiden ministerinä syksyllä 1989 teki vierailun Kiinaan vain muutama kuukausi Tiananmenin verilöylyn jälkeen.

Salolainen toteutti politiikkaa, jota sopimassa oli Harri Holkerin hallitus ja tasavallan presidentti Mauno Koivisto.

Tiananmenin verilöylystä on kulunut tasan neljännesvuosisata. Kauppaa on käyty ahkerasti. Ihmisoikeudet Kiinassa ovat samalla tolalla kuin 25 vuotta sitten.

Taloudellisten siteiden lujittaminen merkitsee sitä, että omaankin jalkaa sidotaan pallo. Muutamien EU-maiden kaupalliset suhteet Venäjään ovat niin lujat, että talouspakotteiden voimistaminen osuisi kipeästi omaan nilkkaan.

Suomi on yksi näistä maista. Jo nyt Ukrainan kriisi vaikuttaa Suomen talouskasvuun. Pakotteiden lisääminen viivästyttäisi merkittävästi olemattoman kasvun elpymistä.

Siksi Suomen valtiollinen johto tekee kulisseissa olan takaa töitä, että uusista pakotteista ei päätettäisi. Jos päätetään, Suomenkin on seistävä niiden takana.

Presidentti Putin tietää tilanteen hyvin. Sen vuoksi Venäjä uskaltaa uhmata EU:ta. Pelkät sanat eivät satuta.

Mikä olisi vaihtoehto? Pitäisikö EU:n kerätä leikkikalunsa ja kategorisesti kieltäytyä leikkimästä Venäjän kanssa? Pitäisikö Suomen sanoa Venäjän ulkoministerille Sergei Lavroville, että tänne ei ole tulemista?

Ei sentään. Pelkällä idealismilla ei pitkälle pötkitä.

Ulkopolitiikan johtajilla pitää olla pöllön viisautta. Miksiköhän mieleen tulee J.K. Paasikivi?

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kysy, auta, luota - äläkä laula kuorossa

Työtä tekijöille on tarjolla

Sisäministeri ansaitsee nyt kiitoksen toiminnastaan

Huuhkajat näyttää mallia menestyksestä

Kiistellyt muistomerkit

Kaikki on perimmältään vielä auki brexitin suhteen

Hyvin pahoinvoivat nuoret

Vanhemmat ovat vastaus nuorten huumeongelmaan

Osallistavien yhteisöjen paikka

Uberista voi oppia

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.