Palveluvienti kasvaa

Kehittyneissä maissa palvelutuotannon osuus on kolme neljäsosaa kansantuotteesta. Myös uudet työpaikat ja yritykset syntyvät valtaosin palvelualoille. Yksityisten palvelujen osuus on lisääntynyt erityisesti kaupunkikeskuksissa. Nopeimmin kasvavat erilaiset turvallisuus- sekä henkilöstövuokrauspalvelut sekä liike-elämään liittyvät tukipalvelut.

Elinkeinopolitiikan mantra on vuosikymmenten ajan ollut uusien teollisten työpaikkojen luominen. On uskottu, että teollisuustyöpaikat synnyttävät seurannaisena palvelualojen työpaikkoja. Näin on tapahtunutkin. Kauppa ja muu yksityinen palvelutuotanto ovat kasvaneet ostovoiman myötä.

Tämä oppi on auttamattomasti vanhentumassa.

On panostettava myös palvelujen kehittämiseen.

Perinteiset palvelut tuotetaan ja kulutetaan yhtä aikaa. Vähittäiskauppa, suurin osa hoivapalveluista, henkilökohtaiset palvelut, parturi-kampaamot, fysioterapia ja mitä niitä nyt onkaan, tuotetaan ja kulutetaan yhtäaikaisesti. Sähköisten palvelujen ja digitalisoinnin kehittymisen myötä avautuvat aivan uudenlaiset mahdollisuudet palvelujen tuotantoon. Tulevaisuudessa voimme kuluttaa varastoon tuotetut palvelut silloin kun meille sopii.

Palvelut ovat jo nyt merkittävä vientituote, jatkossa yhä merkittävämpi. Internet on edullinen jakelukanava. Twitter, Facebook ja muut sosiaaliset mediat ovat varsin käteviä ja edullisia markkinointiväyliä. Internet mahdollistaa palvelujen hajautetun tuotannon.

Tutkijoiden Mika Pajarisen, Petri Rouvisen ja Pekka Ylä-Anttilan mukaan jako alkutuotantoon, teollisuuteen ja palveluihin on vanhentunut. Teollisuuden viennistä yhä suurempi osuus on palvelujen vientiä. Miltei kaikkien teollisten yritysten vahva kasvu perustuu tuotteisiin liittyvien palvelujen vientiin.

Tuotannon arvoketjussa itse valmistuksen osuus on supistunut. Tuotantoa edeltävien palvelujen, tuotekehityksen, designin, protovalmistuksen, brändityön ja markkinoinnin, osuus sen sijaan kasvaa. Samaten tuotannon jälkeisten palvelujen kuten jälkimarkkinoinnin, huollon ja kunnossapidon, kaupan ja logistiikan.

Esimerkiksi Normet on onnistunut sijoittamaan tuotteisiinsa siinä määrin älyä ja osaamista, että huoltotyölle on kysyntää. Laitteet ja niillä tehtävä työ on sen verran arvokasta, että koneita ei kannata seisottaa. Jos huoltoa ei voida tehdä verkon kautta, on huoltomiehen matkattava paikalle.

Globaalin työnjaon mukaisesti tuotantoa on siirtynyt halvemman kustannustason maihin. Näissä tapauksissa olisi kuitenkin merkittävää se, että tuotantoa edeltävät ja jälkipalvelut pystyttäisiin säilyttämään Suomessa. Varsinaisen tuotannon osuus arvonlisäyksestä vaihtelee toimialoittain. Vaatetus- ja tekstiiliteollisuudessa se on pieni, konepajateollisuudessa edelleenkin hyvin merkittävä. Paljon riippuu myös siitä miten alihankintaketju toimii. Vieremäläisen metsäkoneita valmistavan Ponssen tapauksessa valmistuksen merkitys arvonlisäyksessä on huomattavan iso johtuen osaltaan myös siitä, että alihankintoja tehdään paljon omalla seudulla.

Teollisuuden rakennemuutos nostaa henkilöstön koulutustasovaatimusta. Vientiä harjoittavan teollisuuden yksi osaamisen kulmakivi on kielitaito ja erityisesti asenne. On oltava valmis matkustamaan myös kulttuuriltaan erilaisiin maihin. Alueiden ja seutujen on kyettävä kilpailemaan monipuolisesti osaavasta työvoimasta.

Viime aikoina on puhuttu myös julkisen sektorin palveluviennistä. Olemme pärjänneet hyvin erilaisissa opetustoimeen liittyvissä kansainvälisissä tutkimuksissa. Meillä kansakuntana voisikin olla merkittävää osaamista vietäväksi asti. Julkista osaamista viedään kuitenkin erilaisten kansainvälisten avustusorganisaatioiden tukemana. Markkina ei toimi tai sitä ei ole.

Yhteiskunnallisilla toimijoilla ei myöskään ole markkinointi- ja yrittäjäosaamista. Näiden yhteiskunnallisten palvelujen tuottajana ovat pääsääntöisesti kunnat.

Jos halutaan, että julkisen palvelun tuotteista tulee vientituotteita, pitää kuntien yhä useammin olla palvelun järjestäjä ja yksityisen yrityksen palvelun tuottajana. Tämä ei ole kuitenkaan ollut laajasti mahdollista. Ensiksi kuntalaiset ja poliittiset puolueet ovat vastustaneet palvelujen tuotannon yksityistämistä.

Toiseksi markkina ei toimi.

Osaavia ja riittävästi resursoituja yrityksiä on liian vähän etenkin pienillä paikkakunnilla. Kolmanneksi tarjouspyynnöt saattavat olla liian suuria kokonaisuuksia, joihin rahkeet riittävät vain muutamalla yrityksellä. Kuntien hankintaosaamisessa on myös toivomisen varaa.

Jälkikommentti.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen kirjoitti tässä lehdessä maakuntajohtajien ja ely-keskusten ylijohtajien tekemästä sopimuksesta koskien rakennerahastovarojen jakoa suuralueiden kesken tulevalla ohjelmakaudella.

Sovimme siitä, että samat toimijat jakavat tuet kuin kuluvallakin ohjelmakaudella.

Hallinnon kehittämisen ministeriryhmä hyväksyikin rahan jaon alueiden kesken, mutta samalla se antoi valtuudet työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehille valmistella esitystä siitä, että yksi ely-keskus erikoistuisi rakennerahastohallintoon.

Kaikissa ely-keskuksissa säilyisi asiakkaiden neuvonta, ohjaus, hankevalmistelu ja yhteistyö maakunnanliittojen ja muiden aluekehittäjien kanssa.

Päätöksenteko hankkeista on sellainen ”yksityiskohta” josta ei vielä tiedetä. Prosesseja pitää yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa. Hankkeiden valinta ja rahoituspäätösten teko on oltava kaikissa ely-keskuksissa. Olipa sitten kysymys hankkeista tai yritystuista.

Keskittäminen ei ole innovatiivisuutta.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.