Pankit siirtävät kasvaneita kulujaan tyynesti asiakkaille

Yle kertoi maanantaiaamuna, miten Danske Bank korottaa lainaerien automaattisesta veloituksesta perittävän maksun 1,5 eurosta 2,5 euroon. Muutosta ei voi nimittää inflaatiotarkistukseksi hyvällä tahdollakaan, sillä 66,67 prosentin nousu on selkeä tasokorotus. Silti johtaja Lari Tuovinen sanoo sinnikkäästi euron korotuksen vastaavan yleistä kustannustason nousua.

Muutos on tietysti pieni, kun sitä vertaa vaikka 150000 euron asuntolainan lyhennyksiin. Opintolainojen pienissä kuukausierissä se näkyy selvemmin, mutta on silti summana vähäpätöinen.

Muutoksen suuruutta merkittävämpi asia onkin itse muutos.

Finanssivalvonta herätteli pankkeja kohtuuteen muistuttamalla viime kesänä, että peruspalveluista ei saa periä kohtuuttomia maksuja, kun pelkästä kassa-asioinnista saattoi joutua maksamaan jopa 12 euroa. Kärsijöitä olivat etenkin internet-ajan maan hiljaiset eli mummot ja papat, jotka eivät tietokoneeseen koske.

Maksukorotusten kohde vaihtui, kun pankeissa huomattiin, että peruspalveluihin eivät Fivan näkemyksen mukaan kuulu lainat. Fiva ei myöskään seuraa niihin liittyviä maksuja samalla tarkkuudella kuin peruspalvelumaksuja. Lisäksi nimenomaan palvelumaksut nousevat, koska vanhojen lainojen korkomarginaaleja ei voi vapaasti korottaa. Useimmat asiakkaat nielevät pettymyksensä hammasta purren, sillä pankin vaihto saattaisi moninkertaistaa lainojen korkomarginaalin, eli sutta paetessa tulisi karhu vastaan.

Kun kansalaiset nyt napisevat, pankeille voi sanoa, että niin makaa kuin petaa. Pankit markkinoivat aikoinaan palvelujen sähköistämistä ja itsepalvelun lisäämistä sillä, että maksamisesta maksuja ei sitten tarvitse maksaa–ikään kuin itsepalvelumahdollisuus olisi tullut ilmaiseksi. Oikeasti pankkien ohjelmistot, koneet ja laitteet ja henkilöstö maksavat niin kuin kaikki.

Pankeilla on toki muitakin syitä korottaa maksuja. Pankkialan kansainvälinen sääntely kiristyy, mutta tarkkoja vaikutuksia vasta arvaillaan pankeissa. Myös matala korkotaso vaikeuttaa pankkibisnestä.

Lisäksi on syytä muistaa, että pankkeja rasittaa hallituksen määräämä määräaikainen pankkivero, jonka kustannus on 170 miljoonaa euroa vuodessa. Eivät pankit sitä maksa, vaikka sellaistakin mahdollisuutta jotkut poliitikot ovat vilauttaneet. Asiakkaat maksavat.

Pankkivero kohdistuu myös vanhoihin luottoihin, joiden ehtoja ei voi muuttaa. Siitä seuraa paine siirtää kustannusnousua paitsi palvelumaksuihin myös uusien lainojen marginaaleihin.

Korotuksen aiheita voi tulla vielä lisää, sillä suomalaispankkien luottoluokitukset uhkaavat laskea pankkiveron takia. Niin on arvioinut esimerkiksi luottoluokitusyritys Moody’s. Jos pankkien luokitukset laskevat,  varainhankinnan kustannukset kasvavat. Ja siitä taas seuraa uusi paine korottaa erilaisia maksuja.

Syyttäviä sormia sopii siten suunnata pankkien lisäksi hallitusta kohti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.