Pankkiunioni kaipaa vielä täsmennyksiä

Eurokriisin kanssa kamppailevat valtiot ja niiden kansalaiset saattoivat keskiviikkona aamupäivällä huokaista helpotuksesta: Saksan perustuslakituomioistuin hylkäsi sille tehdyn kanteen, jonka mukaan Saksan osallistuminen Euroopan pysyvään vakausmekanismiin (EVM) olisi maan perustuslain vastainen.

Päätös oli luonnollisesti odotettu. Jos tuomioistuimen kanta olisi ollut toinen, se olisi käytännössä merkinnyt euroalueen hajoamista. Vaikka Saksan vastuut eivät ilman liittovaltion parlamentin alemman kamarin hyväksyntää voikaan nousta yli 190 miljardin euron, on EVM:n perustaminen ja toiminta nyt mahdollista.

Odotetun mukainen oli myös EU:n komission puheenjohtajan Jose Manuel Barroson Strasbourgissa pitämän puheen pankkiunionia koskeva osuus. Komissio esittää, että kaikkien euromaiden pankeille perustetaan yhteinen valvoja Euroopan keskuspankin (EKP) yhteyteen. Valvonta kohdistuisi kaikkiaan siis noin 6000 pankkiin, ei vain suurimpiin pankkeihin.

Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön asteittain. Jo tammikuussa EKP poimisi valvontaansa pankkeja, jotka toimivat tuen varassa. Kesäkuussa valvonta laajenisi euroalueen tärkeimpiin pankkeihin ja vuoden 2014 alussa kaikkiin pankkeihin.

Pankkivalvontajärjestelmän vaiheittainen käyttöönotto vastaa suomalaisten pankkien toivetta, jonka OP-Pohjolan pääjohtaja Reijo Karhinen äskettäin ilmaisi Chydenius-lehden pääkirjoituksessa. Ymmärrettävää kuitenkin on, että suomalaisten pankkien näkökulmasta pankkiunionihankkeeseen liittyy myös mustia aukkoja. Karhinen luonnehtikin pankkiunionia suureksi hypyksi tuntemattomaan.

Peloista suurin on, että pankkiunioni merkitsisi suomalaisten pankkien ja niiden asiakkaiden joutumista yhteisvastuuseen Etelä-Euroopan heikommista pankeista. Suomalaiset pankit ovat vahvassa kunnossa, jopa vahvemmassa kunnossa kuin saksalaiset pankit, joita rasittavat mittavat vastuut kriisiytyneissä euromaissa.

Pankkiunionin rakentamisen aikataulu vaikuttaakin ehkä liian kunnianhimoiselta. Suunnitelmat kaipaavat täsmentämistä ja sen jälkeen laajaa kansalaiskeskustelua, jota myös Karhinen peräänkuulutti.

Barroso katsoi puheessaan myös pitemmälle kuin pankkiunionin perustamiseen. Hänen mukaansa todellisen talous- ja rahaliiton aikaansaaminen vaatii myös nykyisen EU:n eli poliittisen liiton tiivistämistä syvemmäksi ”kansallisvaltioiden liitoksi”. Unionin kehittäminen tähän suuntaan voidaan komission puheenjohtajan mielestä aloittaa nykyisten perussopimusten puitteissa, mutta aikaa myöten niitäkin on muutettava.

Euroalue ja koko EU onkin tällä hetkellä vedenjakajalla. Eurokriisi on toisaalta lisännyt vaatimuksia integraation purkamisesta. Toisaalta kriisiin haetaan ratkaisua päinvastaisesta suunnasta eli integraation syventämisestä entisestään. Selvää on vain, että paikalleen unioni ei voi jäädä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Lumesta tuli ympäristöpulma Helsingille

Eduskunta kompuroi tiedustelulakien kanssa

Hankkeet vivuttavat kehitystä

Suuri ja kallis seikkailu

Sote-alan tutkinnan pää auki Joroisissa

Kriisinhallintakeskuksen siirto paljasti politiikan

Yhtiöt tekemään ratoja

Tennisseurojen pitäisi pyrkiä sovintoon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.