Panostusta Venäjälle

Suomelle Venäjä on aina ollut ja on kohtalon kysymys. Naapurimaan välisten suhteiden hoitaminen ei voi tapahtua ainoastaan Brysselin kautta, vaan tarvitaan omaa aktiivista otetta.

Venäjä-politiikka on kokonaisuus, jota on määrätietoisesti hallittava. Siinä on oltava selvät tavoitteet, siihen on panostettava.

Vaikka presidentti Dmitri Medvedevin vierailua maahamme on pidettävä tavanomaisena naapurimaan päämiehen vierailuna, on tapahtumalla suuri symboliarvo.

Se antoi mahdollisuuden tutustua presidenttiin aivan lähietäisyydeltä.

Venäjä elää jälleen kerran merkittävää muutosten aikaa.

Vielä viime kesänä kaikki oli kunnossa, talous kasvoi ja perusvenäläinen itsetunto oli kovasti esillä. Kasvua oli jatkunut monta vuotta ja kansakunnan perustan uudistaminen oli ainakin luonnoksena paperilla jo olemassa.

Tänään tilanne on toinen.

Kasvu hiipuu Venäjän talous on täysin riippuvainen maailmantalouden käänteistä. Kansainvälistä finanssikriisiä seuraa reaalitalouden taantuma ja raaka-aineiden hintojen lasku. Tämä romahduttaa talouden kasvun Venäjällä.

Valtio saa tulonsa energiasta, ja ilman rahaa uudistuksia ei saada vietyä eteenpäin.

Rupla heikkenee ja oligarkkien omaisuudet hupenevat.

Olennaista olisi saada Venäjä mukaan aidosti maailmantalouteen ja myös WTO:n jäseneksi.

Laaja Äiti-Venäjä on kokenut kaikkea mahdollista: talouden nousua, talouden lamaa ja erilaisia hallituksia ja malleja.

Kuitenkin perustotuutena näyttää olevan talouden ja yhteiskunnan nousu jokaisen laskun jälkeen.

Viimeksi talous romahti 1998, ja kymmenen nousuvuoden jälkeen talous romahtaa jälleen.

Venäjän politiikka vaikuttaa tempoilevalta ja äkkinäiseltä, ja sitä se varmaan on.

Viimeaikaiset päätökset tullien nostamisesta, tullauspaikkojen muuttamisesta tai autojen liikennemaksuista eivät ole vakiintuneet eivätkä ole vakaan yhteiskunnan tapoja toimia.

Tähän on kuitenkin jollakin tavoin sopeuduttava. Vaikuttaa siltä, että oikea käsi ei tiedä, mitä vasen tekee.

Yhteiskunnan kokonaisetu ja vähänkin pidemmän ajan ajattelu on hukassa.

On tekojen aika Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen linjaama "Venäjä-toimintaohjelma" on hyvä yritys nähdä kokonaissuhteet, kuitenkaan pelkkä linjaus ei riitä, tarvitaan toimenpiteitä ja panostusta.

On liian helppoa uskoa, että Venäjä-foorumilla voidaan hoitaa kuntoon asioita.

Suomi tarvitsee taantumasta huolimatta lisäpanostusta Venäjän-suhteiden hoitamiseen. Suomen on välttämättä laitettava omat suhteensa Venäjään aivan toiselle tasolle, kuin millä nyt olemme.

Ohjelmiin ja tiekarttoihin on kirjattu paljon ajatuksia, nyt on tekojen aika.

Esimerkkinä voi olla vaikka venäjän kielen opetus. Jos hallitus tosissaan aikoo nostaa venäjän kielen taitoa, on kouluihin palkattava lisää venäjän kielen opettajia, on sallittava pieniä ryhmiä ja kehitettävä kuntien välistä yhteistyötä.

Kiertävä venäjän kielen opettaja voi hoitaa monta koulua usean kunnan alueella, jos on vain poliittista tahtoa.

Peli osattava Vaikka Bryssel hoitaa osansa, tarvitaan siellä Suomen omaa panostusta. Suomen oma etu vaatii, että Brysselissä ja EU:n pääkaupungeissa ymmärretään Venäjää ja sen politiikkaa, mutta ennen kaikkea on osattava pelata venäläisten kanssa.

Tässä voisi olla jollakin kokeneella suomalaisella diplomaatilla tuhannen euron paikka.

UM voisi nimittää erityisen Venäjä-asiantuntijan hoitamaan näitä teemoja ja kiertämään Brysseliä ja Eurooppaa.

Taloussuhteiden edistämisessä on saatava uusi vaihde päälle.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jokin aika sitten julkaiseman barometrin mukaan suomalaisten yritysten kuva taloussuhteista Venäjän kanssa on monivivahteinen.

Olennaista barometrin perusteella on, että suomalaiset yritykset suhtautuvat kuitenkin melko luottavaisesti ja pitkäjänteisesti Venäjän markkinoihin. Sinne jopa suunnitellaan lisäpanostuksia.

Jokainen taantuma antaa myös uusia mahdollisuuksia.

Venäjällä arvostetaan pysyvyyttä. Ystäviä ei hylätä, jos menee huonosti.

Laman torjunnassa pienehköt valtion panostukset viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen Venäjän suuntaan antavat melkoisen kerrannaisvaikutuksen talouteen, koska yritykset joutuvat laittamaan mukaan myös omia varojaan.

Suomalais-Venäläisellä kauppakamarilla on valmiudet hoitaa ja auttaa yrityksiä pääsemään ja toimimaan Venäjän markkinoilla. Olennaista on saada myös yritykset itse sitoutumaan pitkäjänteisesti toimintaan.

Venäjä ei pelasta suomalaisia yrityksiä taantumasta, mutta tarjoaa mahdollisuuksia koko ajan.

Suomella on jälleen tarkan pelin paikka talouden pokerissa venäläisten kanssa.

Kirjoittaja on Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.