Paranneltukaan lakiesitys ei eläinsuojelijoille kelpaa

Viime viikolla maa- ja metsätalousministeriö kertoi, miten esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista annetaan eduskunnalle alkusyksystä. Hallitus muutti alkuperäistä ehdotustaan saatuaan lähes 400 lausuntopalautetta. Hallitus tiukensi muun muassa vaatimusta eläinten mahdollisuudesta jatkuvaan vedensaantiin, jota vuosi sitten erityisesti vaadittiin. Esityksen mukaan nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa eläimillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä.

Maito-Suomea ajatellen merkittävä muutos oli sekin, että laki velvoittaa päästämään lehmät ja hiehot jaloittelemaan tai laitumelle parsinavetoista 90 päivänä vuodessa nykyisen 60 päivän sijasta. Lihanautoja ei saa enää kasvattaa parteen kytkettynä. Sikaloista puolestaan tiineytyshäkit katoavat ja siirtymään porsitushäkkien käytöstä vapaaporsitukseen kannustetaan investointiavustuksin.

Hallituspuolueet ovat jo sopineet koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä, joilla on tarkoita estää pentutehtailua. Mahdollisesti vastaavat säädökset kohdistetaan myös kissoihin.

Kuten arvata saattoi, esitys eläinten hyvinvointilaiksi johti pettymyksen purkauksiin. Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä arvioi, että ”sinänsä on hyvä asia, että eläinten hyvinvointiin kannustetaan, mutta laissa tulisi määritellä ne periaatteet, jotka eläinten hyvinvointia määrittävät” (Helsingin Sanomat 16.8.). Suurin pettymys eläinsuojelijoille on se, ettei turkistarhausta kielletty.

Eläinsuojelijoiden vaatimus parsinavettojen kiellosta ei myöskään mennyt läpi, mikä olisi ollutkin hallitusohjelman vastainen teko siinä mielessä, että kielto olisi tuonut tiloille kustannuksia. Toisaalta jo ensi vuoden alusta lukien parsinavettojen rakentamiseen tai laajentamiseen ei enää saa investointitukea, mikä johtaa parsinavettojen katoamiseen ajan myötä.

Yksi kiihkeimpiä hallituksen esityksen moittijoita on ollut kansanedustaja Emma Kari (vihr.), jonka mielestä surkea eläinsuojelulaki jättää kaikki tärkeimmät parannukset toteuttamatta, eikä ole tuottajien tai eläinten etu. Hän pitää surullisena, jos hallitus saa huonolla lailla eettiset kuluttajat suosimaan ulkomaista eläintuotantoa.

Opposition kansanedustajalla on tietysti lupa muodostaa mielipiteensä hallituksen lakiesityksestä minkälaiseksi tahansa. On kuitenkin vastuutonta vihjailla, että ulkomainen eläintuotanto olisi jotenkin eettisempää kuin suomalainen, joka on aina suhtautunut tuotantoeläimiinsä äärimmäisen vastuuntuntoisesti. Eläimiä hoidetaan Suomessa erittäin hyvin. Poikkeuksia hyvästä hoidosta toki on, mutta ne ovat harvinaisia ja siksi aina isoja uutisia.

Hallituksen paranneltuun esitykseen on löytynyt lausuntopalautteiden ansiosta jokseenkin järkevä tasapaino. Se ei vaaranna maatalouselinkeinoa, mutta parantaa eläinten hyvinvointia alkuperäiseen esitykseen ja varsinkin nykyiseen lakiin verrattuna.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Meillä on rautamamma, joka ei ehkä välitäkään lastensa kärsimyksestä

Hirviä kannattaa metsästää aina kun mahdollista

Lapset ja nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin

Metsänomistajan pitää voida luottaa

Tyrkytystä ja tilausansoja

Laivuekaupassa työpaikat ovat lopulta sivuseikkoja

Suojeluvelvoite pitäisi määritellä tarkemmin

Budjettiriihen jälkeen

Kun mikään ei riitä

Googlella on hyviä syitä investoida Suomeen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.