Parasta on nelikymppisenä

Otsikko on totta. Ainakin jos uskomme syyskuun puolivälissä julkaistun kyselytutkimuksen tuloksia.

If Vahinkovakuutusyhtiön teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset todella uskovat elämän olevan parasta noin nelikymppisenä. Tarkka ikä oli tulosten mukaan 39 vuotta. Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että lapsuus tai teini-ikä ovat elämän parasta aikaa.

Tulos lämmittää mukavasti tällaisen tavallisen nelikymppisen kansalaisen mieltä. Monesti kun tuntuu pahasti siltä, että nelikymppisenä alkaa olemaan jo enemmän joutosakkia. Nuorempi sukupolvi on ajanut viuhuen ohi oikealta ja vasemmalta jo reilun kymmenen vuoden ajan. Että siinä se elämä sitten oli ja meni.

Työmarkkinoilla nuoruudelle ja nuorille olisi kysyntää. Työnantajat haluaisivat mieluusti palkata noin parikymppisen moniosaajan, jolla on jo mielellään pari tutkintoa ja pitkä työkokemus valmiiksi hankittuna.

Mahdoton on kuitenkin semmoinen yhtälö, että olisi samaan aikaan sekä nuori että kokenut. Elämästä saa kunnolla tolkkua vasta kokemuksen myötä. Sitä ennen on kaikkea mahdollista opittava yleensä ainoastaan erehdyksen avulla. Kovapäisimmät oppivat ainoastaan kantapään kautta.

Käytännössä ikä on lopulta vain tietyssä järjestyksessä olevia numeroita. Ihmisen elämässä ainoastaan asenne ratkaisee. Samaisen kyselyn mukaan nuoruus päättyy keskimäärin 31-vuotiaana. Vanhuus taas alkaa 74-vuotiaana. Joka viidennen mielestä vanhuus alkaa vasta 85-vuotiaana.

Kyselyn tulosten perusteella nuoruus päättyy ja vanhuus alkaa sitä myöhempään mitä vanhemmasta vastaajasta on kysymys. Kahdeksankymppisen mielestä kuusikymppinen on vielä virkeä nuorukainen.

Tunnen kovasti samoin. Kymmenen vuoden kuluttua voin, ja myös aion vakain mielin sanoa, että näin viisikymppisenä sitä vasta osaa oikealla tavalla elämästä nauttia.

Ikäsyrjintä alkaa työelämässä kaikista puheista huolimatta jo neljänkympin tietämissä. Ammattiliitto Pron viime toukokuussa tekemän tutkimuksen mukaan ikäsyrjintä näkyy ikääntyvien kohdalla koulutusmahdollisuuksien romahtamisena. Työpaikan tarjoamat koulutusmahdollisuudet alkavat vähentymään jo 40 ikävuoden jälkeen ja yli viisikymppisillä koulutus vähenee jo puoleen nuorempiin verrattuna.

Samaan aikaan meitä nelikymppisiä kehotetaan höllentämään elämisen ja tekemisen tahtia. Viime vuoden marraskuussa työterveyslaitoksen erikoislääkäri Harri Lindholm patisteli Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä keski-ikäisiä muistamaan, että stressin aiheuttamat sairaudet puhkeavat yleensä vasta noin kuusikymppisenä.

Ihminen kuitenkin myös tarvitsee stressiä, mutta enemmän sopivassa määrin. Vaativassa tilanteessa hermosolmukkeet erittävät suorituskykyä lisääviä hormoneja, kuten adrenaliinia ja noradrenaliinia. Hyvä stressi nostaa verenpainetta ja sydämen sykettä, kohottaa vireystilaa ja kiihdyttää aineenvaihduntaa.

Onneksi onnea ei voi ostaa edes rahalla. OP-Pohjolan tuoreen kotitalouksien barometrien mukaan siitä huolimatta noin puolet suomalaisista uskoo olevan onnellisempia, jos heidän tulonsa olisivat nykyistä suuremmat tai heillä olisi enemmän varallisuutta. Näin ajattelevat varsinkin nuoret ja varallisuuden arvostus vähenee ikävuosien myötä.

Nelikymppisenä alkaa jo ymmärtämään, että tässä elämässä enää tuskin rikastuu.

Paitsi tietysti lottovoitolla.

Kirjoittaja on Savon Sanomien yhteiskuntatoimituksen toimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kiistelty saarnamies saapuu

Revontulten väriliukumaloisteita

Helle helli kotimaan matkailua

Alkon asema riippuu etämyynnin tulkinnasta

Kaikkien aikojen vaalit

Metsästäjille sopii toivottaa onnea hirvijahdissa

Populismin turistiluokka

Hävittäjähankinta takaa politiikan uskottavuutta

Vieremän lahja koko Savolle

Kulttuuripääkaupunkihausta nostetta Järvi-Suomelle

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.