Parempaa palvelua

Kunnan päätöksenteko on edustuksellista demokratiaa. Valtaa käyttää valtuusto, joka voi siirtää toimivaltaa lautakunnille ja viranhaltijoille. Virkamiehet valmistelevat päätöksiä valtuuston linjausten mukaisesti. Esittelijän on tuotava oma ehdotuksensa päätöksenteon pohjaksi.

Teknologian kehittyminen mahdollistaisi suoran kansanvallan vahvistamista. Esimerkiksi Viro on hyödyntänyt tätä mahdollisuutta omassa päätöksenteossaan. Kuntakin voi siirtää valtaansa lähialueiden päätettäväksi, mutta valitusoikeus ja valvonta tuppaavat lisäämään byrokratiaa.

Kunta voi järjestää palvelunsa lisäämällä kansalaisen valinnanvapautta. Se on käytännön demokratiaa. Esimerkiksi perhe voi valita yksityisen päivähoidon, johon se saa kunnan myöntämän palvelusetelin. Asiakkuussuhde syntyy suoraan yrittäjän kanssa. Yrittäjän tulot riippuvat asiakkaan tyytyväisyydestä, mikä ohjaa huolehtimaan palvelun laadusta.

Vapaus voi kasvattaa epätasa-arvoa, jos varakkaat voivat hankkia enemmän tai laadukkaampia palveluita tai saavat palvelut nopeammin kuin julkisesti tuotettuna.

Julkista tuotantoa pidetään yksityistä kalliimpana. Teoriassa yksityisen palvelutuotannon olisi kuitenkin oltava kalliimpaa, koska tuotantokustannusten päälle tulee yrityksen tavoittelema voitto. Miksi julkinen tuotanto silti näyttää olevan kalliimpaa?

Yksi tekijä on päätöksenteon kankeus. Kunnallisessa päätöksenteossa puoluevero paisuttaa organisaatioita, sillä puolueet saavat rahoitustaan luottamusjäsentensä palkkioista.

Joissakin kaupungeissa käytännöstä on luovuttu maksamalla puoluetukea. Silloin ei tarvitse kasvattaa organisaatiota puoluerahoituksen takia.

Toinen tuottavuutta heikentävä seikka on työnjohdon ja -tekijöiden heikko talousajattelu. Kun palkan, työsuorituksen ja tuottavuuden suhde etääntyy, myös tuottavuusajattelu heikkenee. Sen vuoksi kunnat ovat alkaneet tuotteistaa palvelujaan. Kolmas tekijä on, että yleensä yksityinen tuottaa standardipalvelua, joka sopii suurimmalle osalle asiakkaista. Kunnan kontolle jää 10–20 prosenttia asiakkaista, joille tuo palvelu ei riitä.

Tämä 10–20 prosenttia muodostaa tutkitusti esimerkiksi terveydenhuollossa 80–90 prosenttia menoista. Kunta siis joutuu huolehtimaan kalleimmista palveluista.

Yhä useampi yksityinen palvelu tuotetaan julkisin varoin. Näin myös yksityisessä päivähoidossa, jossa palvelusetelin arvo maksetaan julkisista varoista. Jotta julkiset rahat saadaan riittämään, tulee miettiä, mitä palveluja niillä kustannetaan. Jos tuottavuus ei parane riittävästi ja palvelut halutaan säilyttää, tulee rahoitusta lisätä talouskasvulla ja yksityisen maksuosuutta kasvattamalla tai veroja korottamalla.

Kirjoittaja on Kuopion kaupungin palvelualuejohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ystävänpäivän jälkeen

Potemisen kulissi

Lumesta tuli ympäristöpulma Helsingille

Eduskunta kompuroi tiedustelulakien kanssa

Hankkeet vivuttavat kehitystä

Suuri ja kallis seikkailu

Sote-alan tutkinnan pää auki Joroisissa

Kriisinhallintakeskuksen siirto paljasti politiikan

Yhtiöt tekemään ratoja

Tennisseurojen pitäisi pyrkiä sovintoon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.