Parin miljardin lasku ja kärsimystä kaupan päälle

Alkoholista johtuvat kuolemat aiheuttavat kansantaloudelle noin miljardin euron laskun–joka vuosi (SS 2.6.). Kyse on bruttokansantuotteen menetyksestä, joka syntyy siitä, että alkoholikuolemat hävittävät joka vuosi 25000 elinvuotta.

Kun alkoholikuolemien miljardikustannuksen päälle lasketaan alkoholista johtuvat muut kustannukset yhteiskunnalle, puhutaan jo ainakin kahden miljardin euron laskusta.

Alkoholivero ei kata kustannuksista kuin noin puolet.

Alkoholi on työikäisten yleisin kuolinsyy. Toissa vuonna kuolleista työikäisistä miehistä joka kuudes ja naisista joka kymmenes kuoli joko alkoholista johtuvaan sairauteen tai alkoholimyrkytykseen.

Viinan turmiollisuudesta on puhuttu julkisuudessa Suomessakin toistasataa vuotta. Ainakin virallisen tilaston mukaan alkoholinkäyttö pysyi jossakin tolkussa siihen saakka kunnes keskiolut tuli maitokauppoihin. Viimeisten 40 vuoden aikana alkoholin kulutus on kolminkertaistunut: 1960-luvun lopulla sataprosenttista alkoholia kului asukasta kohti kolmisen litraa, joskin luvusta taitaa puuttua salapoltetun viinan kulutus. Viime vuonna alkoholia kului 9,6 litraa asukasta kohti.

Nykyään alkoholia on tarjolla runsaasti paitsi kaupoissa ja Alkoissa myös erilaisissa yleisötilaisuuksissa urheilujuhlista kylätapahtumiin.

Tutkijat puhuvat jo alkoholikatastrofista. He ovat oikeassa, sillä Suomen elinkeinorakenne on erityisen riippuvainen kansalaisten terveydestä, mutta katastrofia on vaikea estää.

Suomalainen alkoholikulttuuri on omalaatuinen. Juopuneisiin suhtaudutaan huumorilla ja myötäeläen, mutta raittiita kummastellaan avoimesti. Humalahakuisuudesta on pyritty ja pyritään eroon puheissa, mutta käytäntö osoittaa, etteivät puheet muutu teoiksi. Keskieurooppalaiset juomatavat on toki Suomessa omaksuttu–entisten tapojen päälle.

Alkoholihaittojen muuttaminen euroiksi on helppoa, mutta vaikeaa on mitata sitä inhimillisen kärsimyksen määrää, mitä viinasta aiheutuu sitä nauttiville itselleen ja heidän läheisilleen.

Päättäjien onkin aika tarttua ongelmaan tehokkain asein. Alkoholivalistus on yleisin mutta samalla tehottomin keino vähentää alkoholin haittoja, joten siihen ei kannata panostaa. Valistus ei uppoa otolliseen maaperään, sillä raittiita aikuisia on vain noin yksi kymmenestä.

Alkoholiveron nosto on tehokas keino suitsia alkoholin kulutusta. Niin voi päätellä siitä, että alkoholiveron lasku toimi ainakin toisin päin vuoden 2004 roiman veroalen jälkeen: alkoholikuolemien ja -sairauksien määrä kasvoi 40 prosenttia.

Toinen hyvä keino vähentää alkoholin haittoja on rajoittaa saatavuutta. Siitä tosin syntyy helposti mielipidemyrsky, vaikka erilaiset kyselyt osoittavatkin kansalaisten enemmistön kannattavan alkoholipolitiikan kiristämistä. Ehkä silti kannattaisi yrittää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.