Parlamentarismin passari

Suomen yhdeksäs presidentti Mauno Henrik Koivisto täyttää huomenna 90 vuotta. Koiviston elämäntyötä on merkkipäivän lähestyessä arvioitu monesta näkökulmasta. Hänen tärkeimmäksi ja ehkä vaikeimmaksikin työkseen on yksimielisesti nostettu Suomen luotsaaminen kiinteäksi osaksi Länsi-Eurooppaa kylmän sodan päätyttyä.

Koiviston toinen toimikausi alkoi vuonna 1988. Se osui keskelle Euroopan myllerrystä. Neuvostoliiton johtama sosialistinen blokki hajosi, kun Neuvostoliitto hajosi. Suomen piti löytää oma paikkansa samaan aikaan, kun kaikki ympärillä muuttui.

Koiviston toisella toimikaudella Suomi haki EU:n jäsenyyttä. Viimeisetkin jäsenyysehdot saatiin neuvoteltua valmiiksi maaliskuun 1. päivänä eli samana päivänä, kun Koivisto jätti tasavallan presidentin tehtävät Martti Ahtisaarelle.

Helsingin Sanomien toimittaja Unto Hämäläinen kirjoittaa (17.11.), että aloitteen jäsenyyshakemuksen jättämisestä piti talvella 1992 tulla presidentiltä, joka vanhan hallitusmuodon mukaan yksinään määräsi Suomen suhteista ulkovaltoihin.

Koiviston rooli korostui, koska puolueet olivat EU-jäsenyydestä eri mieltä. Esko Ahon (kesk.) johtama porvarihallituskaan ei ollut asiasta yksimielinen.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen antaa tilanteesta hieman vivahteikkaamman kuvan (Demokraatti 22.11.). Liikanen oli tuolloin Suomen EU-suurlähettiläs ja seurasi sen vuoksi prosessia läheltä.

Liikasen mukaan Koivisto sanoi tammikuun lopulla 1992 Aholle, että hallituksen on otettava kantaa jäsenyyshakemuksen jättämiseen viikon sisällä. Koivisto itse oli valmis tukemaan hallituksen ratkaisua valtiopäivien avajaispuheessaan eduskunnassa helmikuussa.

Koivisto ei Liikasen tulkinnan mukaan kertonut omaa kantaansa suoraan julkisuuteen, koska hän halusi vahvistaa parlamentarismia eli eduskunnan ja sille poliittisessa vastuussa olevan hallituksen asemaa.

Parlamentarismin vahvistaminen olikin Koiviston sisäpolitiikan suuri linja.

Tässä suhteessa mullistavaa oli, kun Koivisto pääministerinä asettui keväällä 1981 vastustamaan avoimesti presidentti Urho Kekkosta. Koivisto ei suostunut Kekkosen tahdosta huolimatta eroamaan. Hän vetosi hallitusmuotoon, jonka mukaan pääministerin ja hallituksen on nautittava eduskunnan, ei välttämättä presidentin luottamusta.

Parlamentarismi oli syy, miksi Koivisto vierasti presidentin valitsemista suoralla kansanvaalilla. Suoralla kansanvaalilla valittavan presidentin asema on vahvempi kuin valitsijamiesten valitseman presidentin asema.

Siksi Koivisto haluisi kaventaa presidentin valtaoikeuksia vastapainona suoralle kansanvaalille. Toimikaudet rajattiin kahteen perättäiseen. Presidentti ei voinut hajottaa eduskuntaa ilman pääministerin tahtoa.

Joskus väitetään, että Koivisto kuitenkin toimi ainakin pariin otteeseen parlamentarismin vastaisesti.

Näin Koiviston sanotaan menetelleen, kun hän pelasi sivuun vuoden 1987 eduskuntavaalien alla kaavaillun porvarihallituksen.

Tulos olisi kuitenkin ollut toinen, jos porvaripuolueet Koiviston manöövereistä huolimatta olisivat pitäneet yhtä. Pitkään oppositiossa olleen kokoomuksen rohkeus ei kuitenkaan riittänyt.

Talvella 1986 Koivisto yllätti kaikki vahvistaessaan lakia, jolla arkipyhiä siirrettiin takaisin perinteisille paikoilleen. Lain oli tarkoitus tulla voimaan vuoden 1987 alussa, mutta päivämäärän kaksi viimeistä numeroa oli jätetty auki. Koivisto käytti tilaisuutta hyväkseen ja määräsi lain tulemaan voimaan vasta 1.1.1992.

Kuvaava oli Koiviston toteamus valtiopäivien avajaisissa helmikuussa 1986:

–...jos eduskunta työntää luotansa valtaa ja vastuuta, se ei oikein edistä valtiollisen järjestelmän kehittämistä parlamentarismin suuntaan.

Koivisto antoi passeja, mutta puolueet tai eduskunta eivät osanneet iskeä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Kreikka on hyvä maa

Kirkkopäivillä pohditaan sananvapautta

Keskustan kääntymys

Puheisiin Itäradasta on syytä tarttua hanakasti

Nolla ei ole merkitsevä numero

Sitran ilmastopuheista puuttuu pohdinta ja realismi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.