Pattitilanne alkaa purkautua

Pyrkimykset tasavallan presidentin ulkopoliittisten valtaoikeuksien rajoittamiseen ja sen myötä hallituksen ja eduskunnan aseman vahvistamiseen ovat olleet pitkään jumissa, kun suurin oppositiopuolue sosiaalidemokraatit ovat asettuneet tiukasti kaikkia muutoksia vastaan. Hallituspuolueissa demareiden jyrkän kielteinen asenne on aiheuttanut syvää hämmästystä, koska puolue on kuitenkin perinteisesti ajanut ensimmäisten joukossa parlamentarismin lisäämistä kaikessa vallankäytössä.

SDP:n oudolle käyttäytymiselle ei ole löydetty muuta kunnon syytä kuin se, että nykyinen presidentti Tarja Halonen on taustaltaan sosiaalidemokraatti ja äärimmäisen haluton luopumaan nykyisistä, jo kertaalleen riisutuista valtaoikeuksista. Jotkut ovat ounastelleet SDP:n takinkäännöksessä myös kansankosiskelua: mielipidetutkimuksissa kansalaisten enemmistö on vahvan presidentin kannalla.

Ilman SDP:n myötävaikutusta ei hallitusmuodon muuttaminen etene eduskunnassa. Ylitsekäymättömäksi kuviteltu pattitilanne on lähtenyt yllättäen purkautumaan tällä viikolla, kun demarit ilmoittivat suostuvansa jatkamaan keskusteluja kolmella ehdolla.

Yhtäältä SDP vaatii presidentille edelleen oikeutta päättää puolustusvoimain ylipäällikkönä kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä. Toinen ehto liittyy tilanteeseen, jossa hallitus ja presidentti ovat eri mieltä jostain ulkopoliittisesta ratkaisusta. Demareiden mukaan päätösvalta on jätettävä tällöin eduskunnan täysistunnolle. Kolmas kynnyskysymys on, että EU-asioissa presidenttiä ei suljeta tyystin hallituksen ulkopuolelle, vaan hallitus voi tarvittaessa pyytää myös hänet mukaan huippukokouksiin.

Hallituspuolueet tuskin ottavat demareiden kolmea ehtoa "annettuina suureina". Kansanvallan kehittämisen vuoksi on kuitenkin tärkeää, että hallituspuolueilla ja oppositiolla on nyt selkeä lähtökohta jatkoneuvotteluiden käynnistämiseen ja sen myötä kaikkia tyydyttävän kompromissiratkaisun hakemiseen.

Parlamentaarisesta näkökulmasta Suomen presidentille jäisi vielä SDP:n asettamien ehtojen jälkeenkin huomattavasti ulkopoliittista valtaa. Halutessaan presidentti voisi haastaa laillisin perustein hallituksen monissakin asioissa. Presidenttikin tosin tietäisi, että jatkuva arvovaltataistelu romahduttaisi hetkessä Suomen ulkopoliittisen uskottavuuden.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on lähtenyt omalta osaltaan vauhdittamaan parlamentarismia ja vaatii säännöllisiä selontekoja presidentin ulkopoliittisista tekemisistä. Tarja Halonen on presidenttinä hoitanut erityisesti suhteita Venäjän johtoon ja Yhdistyneisiin kansakuntiin.

Valiokunta on tuskin järin kiinnostunut YK:sta, mutta sitäkin uteliaampi kuulemaan, mitä presidentti on puhunut puhelimessa vaikkapa presidentti Dmitri Medvedevin kanssa. Salamyhkäisyys ei liene presidentinkään etu näinä kaikkinaisen poliittisen avoimuuden aikoina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Uskon ja tieteiden maailmat

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Pienetkin askeleet ovat tärkeitä Ukrainan kriisissä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.