Pelkät puheet eivät nosta maataloutta ahdingosta

Satomenetyksistä kahtena peräkkäisenä vuonna, markkinahintojen kehnosta kehityksestä ja tukileikkauksista johtuva maatalousyrittäjien ahdinko kuittaantui keskiviikkona valtiovarainministeriön tiedotustilaisuuden esitysmateriaalissa lyhyellä toteamuksella: Maatalouden vaikea tilanne käsitellään budjettiriihessä. Aikaisemmin muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on kertonut samaa ja viitannut Ruotsin tapaan antaa kriisiapua.

Ruotsista on tietysti hyvä ottaa mallia, koska rehusadon menetyksiin on luvattu rahaa kohdennetusti kotieläintiloille. Sitä saa, kun on menettänyt rehusadon ja hakee tukea tulevan talven karkean rehun hankintoihin. Enimmillään ruotsalaistiloille on luvattu 15 000 euroa per tila. Länsinaapurissa on kova pula kuivaheinästä, esikuivatusta säilörehusta sekä pelleteistä, joita on puristettu muun muassa sinimailasesta.

Ruotsin mallin pohjalta on Suomessa tehty kovasti laskelmia, mitä tuki voisi tarkoittaa yhtä eläinyksikköä kohti. Tulokseksi on saatu 40 euroa. Sillä rahalla ostaa yhden pyöröpaalin. Yksi lehmä syö yhtä pyöröpaalia pari viikkoa. Laskelma osoittaa, miten kaukana poliitikot ovat maatilojen arjesta. Kaksi viikkoa ei riitä, kun ruokaa tarvitaan seuraavaan satoon saakka.

On hyvä muistaa, miten maatalouden tuista on leikattu vuoteen 2014 verrattuna 200 miljoonaa euroa ja lisää tukileikkauksia on suunnitteilla. Venäjä-pakotteista on myös tullut menetyksiä markkinahintojen laskun kautta arviolta 250 miljoonaa euroa, kun vientimarkkinat Venäjälle menivät kiinni kaikilta EU-mailta ja tuotantoa jäi pyörimään EU:n markkinoille. Kun kulut ovat kasvaneet saman­aikaisesti, kahden peräkkäisen syksyn kato on ollut kuin piste iin päälle.

Viljan hintakehitys Euroopassa ennakoi vaikeaa kevättä ja alkukesää ensi vuonna. Äskettäin Pohjois-Savosta lastattiin kauraa Italiaan parinsadan euron tuottajahintaan per tonni, mikä on noin 60 euroa enemmän kuin Suomen oma hintataso. Kun rahti otetaan huomioon, hintaero maiden välillä on noin sata euroa. Kotieläintiloilla varastoissa olevat viljat riittävät lokakuulle ja kuivuuden ja kuumuuden kutistama tämän syksyn sato kenties huhti-toukokuulle. Ainakin kahden kuukauden ajalle on ostettava viljaa ulkomailta.

Kotieläintiloista pahin ahdinko on sikatiloilla, missä rehukustannukset alkavat ylittää markkinahinnat. Kustannuskriisi on niin ankara, että kaupankin pitäisi alkaa kantaa vastuuta hintatasosta. Myös lihantuotanto- ja maitotilat kärsivät matalista markkinahinnoista.

Keskiviikkona Luonnonvarakeskuksesta arvioitiin, että noin 1100 lypsykarjatilaa eli 18 prosenttia nykyisin toimivista tiloista lopettaa maidontuotannon vuoteen 2020 mennessä ja muista nautakarjatilallisista joka neljäs naulaa laudat navetan ikkunoihin. Viljatiloista joka kymmenes luopuu (Yle Uutiset 8.8.). Luvut kertovat karusti, että maataloudella on iso hätä. Se luo kovan paineen budjettiriiheen. Pelkät puheet eivät yksinkertaisesti riitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Sitran hallintoneuvosto visaisen valinnan edessä

Tietokoneen naispioneerit

Internetin flunssa

Työllisyystoimet mittaavat hallituksen onnistumista

Pienetkin askeleet ovat tärkeitä Ukrainan kriisissä

Yksinkertaiset ratkaisut ovat vääriä

Hämeessä ei ollakaan hitaita

Investoida ja säästää, kas siinä Kuopion pulma

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.