Pelko hajaantumisesta leijuu taas Euroopan yllä

Viikonvaihteessa tuli kuluneeksi tasan 70 vuotta siitä, kun natsiarmeija antautui ja toinen maailmansota päättyi Euroopassa. Liittoutuneet ja Neuvostoliitto taistelivat yhdessä Saksaa ja sen liittolaisia vastaan. Rauha ei kuitenkaan tuonut yhtenäisyyttä, vaan Eurooppa jakautui kahtia yli neljän vuosikymmenen ajaksi. Sosialistisen järjestelmän luhistuminen loi uskoa siihen, että maanosa voisi eheytyä. Nyt pelko hajaantumisesta leijuu jälleen Euroopan yllä.

Moskovassa voitonpäivää juhlittiin näyttävämmin kuin kertaakaan sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Paraatiin Punaisella torilla osallistui jopa 16 000 sotilasta. Paraatia ja juhlallisuuksia seurasi paikan päällä noin 150 000 ihmistä.

Sotilaiden ja ihmisten määrästä huolimatta jotakin puuttui: lännen poliittiset johtajat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta boikotoivat juhlintaa. Muistellaanpa voitonpäivää 10 vuotta sitten. Silloin Punaisella torilla olivat muun muassa Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush ja Saksan liittokansleri Gerhard Schröder. Suomea edusti tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Nyt Venäjän presidentti Vladimir Putin joutui tyytymään Kiinan, Turkin, Kuuban ja Intian johtajien seuraan. EU-maista poliittisen johtajansa Moskovaan olivat lähettäneet vain Kreikka, Slovakia, Tshekki ja Unkari.

Viro, Latvia ja Liettua juhlistivat voitonpäivää aloittamalla Siili2015-nimellä kulkevan suuren sotaharjoituksen, joka on tähän mennessä suurin Naton sotaharjoitus Baltiassa. Harjoituksen valmistelu aloitettiin kolme vuotta sitten, jolloin ei ollut mitään tietoa Krimin miehityksestä ja Ukrainan sodasta. Siitä huolimatta harjoitus on myös viesti Moskovaan.

Presidentti Putin on valinnut vaarallisen strategian. Hän on asettanut geopolitiikan ja Neuvostoliiton entisen suurvalta-aseman palauttamisen oman maansa talouden kehittymisen ja kansainvälisen yhteistyön edelle. Tilanne on valtava haaste lännen poliittisille johtajille.

Heidän pähkäilyään ei helpota se, että myös EU:n tulevaisuutta varjostavat uudet ongelmat.

EU:n idea lausuttiin ensimmäisen kerran julki toukokuun 9. päivänä 65 vuotta sitten. Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin julistus avasi polun kohti läntisen Euroopan taloudellista ja poliittista yhdentymistä. Kuudessa vuosikymmenessä on kuljettu pitkälle. Nytkö ryhdytään jarruttamaan?

Ison Britannian parlamenttivaaleissa konservatiivit ottivat selvän voiton. Pääministerinä jatkava David Cameron joutuu lupauksen mukaisesti järjestämään kahden vuoden kuluttua kansanäänestyksen maansa EU-jäsenyydestä. Brittien pyrkimykset innostavat muita EU-kriittisiä kaikissa unionin jäsenmaissa.

Britannian parlamenttivaalien tuloksella saattaa olla vaikutuksia myös Suomessa viikonlopulla alkaneisiin hallitusneuvotteluihin. Perussuomalaisten Timo Soini haluaa jättää puumerkkinsä uuden hallituksen EU-linjauksiin, joita neuvotteluissa ryhdytään miettimään heti ensi viikon alussa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Viisigee shakkinappulana

Työstä palautumiseen tarvitaan myös lepopäiviä

Viisuboikotti on lähellä antisemitismiä

Keskusta käynnisti hallituksen synnytystuskat

Kreikka on hyvä maa

Kirkkopäivillä pohditaan sananvapautta

Keskustan kääntymys

Puheisiin Itäradasta on syytä tarttua hanakasti

Nolla ei ole merkitsevä numero

Sitran ilmastopuheista puuttuu pohdinta ja realismi

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.